Kenelle Niili kuuluu?

”Ainoa asia, joka voi johtaa Egyptin sotaan, on vesi.”

Etiopia on aikeissa rakentaa suuria patoja Niilin yläjuoksulle. Egypti on uhannut maata vastatoimilla, jotka Etiopian pääministeri Meles Zenawi tyrmäsi 19. toukokuuta.

Jo vuonna 1979, allekirjoitettuaan Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen, Egyptin presidentti Anwar Sadat sanoi: ”Ainoa asia, joka voi johtaa Egyptin sotaan, on vesi.”

Egyptin 78 miljoonaa ihmistä muodostavat lähes kolmanneksen maailman arabiaa puhuvasta väestöstä. Maasta 99 prosenttia on autiomaata. Jos Niili ei virtaisi autiomaan läpi, väkimäärä ei ehkä olisi suurempi kuin Libyan viisi miljoonaa.

Vuonna 1929, brittiläisen imperiumin kontrolloidessa Egyptiä, Sudania ja useimpia joen yläjuoksun itäafrikkalaisia valtioita, imperiumi tuki sopimusta, joka antoi Kairolle veto-oikeuden kaikkeen yläjuoksun kehitykseen, joka saattaisi vähentää Niilin vesimäärää.

Sen jälkeen vesioikeuksista on neuvoteltu useasti, mutta nyt yläjuoksun maat ovat päätelleet, että Egypti ja Sudan tosiasiassa osallistuivat neuvotteluihin vain estääkseen kaikki uudet sopimukset. Siksi nämä kaksi arabimaata on jätetty neuvottelujen ulkopuolelle.

Uganda, Ruanda, Tansania ja Etiopia allekirjoittivat uuden vesisopimuksen 14. toukokuuta 2010. Kenia allekirjoitti seuraavalla viikolla ja Kongo sekä Burundi ovat aikoneet pian tehdä samoin.

Egyptin hallitus ilmoitti, että uusi sopimus ”ei ole laillisesti millään tavalla Egyptiä sitova.”

Näkökulma on ymmärrettävä, sillä Kairon täytyy ratkaista viidessätoista vuodessa, miten se pystyy ruokkimaan silloin jo 95 miljoonaan kasvaneen väestönsä. Tämä saa vain vähän ymmärrystä Addis Abebassa, jonka täytyy tänä päivänä ruokkia 91 miljoonaa etiopialaista. Viidentoista vuoden päästä ruokittavia on 140 miljoonaa.

Kaikissa Itä-Afrikan ja Afrikan sarven maissa on paljon nopeampi väestönkasvu kuin Egyptissä. Etiopian jokien vesistä noin 85 prosenttia päätyy Egyptiin. Siksi se toimiikin asiassa hyvin painokkaasti.

Uhkailu ”Vesisodilla” on tavallista, eikä niitä kuitenkaan syty juuri koskaan. Lähes aina on halvempaa tehdä sopimus ja jakaa vesiosuuksia.

Niilin valuma-alueella asuu kuitenkin nykyään 400 miljoonaa ihmistä. Egyptin ja Sudanin 120 miljoonaa asukasta käyttää lähes kaiken joen veden. Viidessätoista vuodessa valuma-alueen koko väkimäärän arvioidaan nousevan 800 miljoonaan.

”Egyptin presidentit ovat toistuvasti uhanneet sotilaallisilla toimilla, jos niin tarvitaan. Vaikka en voi kokonaan poistaa laskuista sapelien kalistelua, en oikein usko, että ne olisivat toteuttamiskelpoinen vaihtoehto”, sanoi Etiopan pääministeri Zenawi.

”Jos Egypti suunnittelee estävänsä Etiopiaa käyttämästä Niilin vesiä, sen pitäisi miehittää Etiopia. Ja mikään maailman maa ei ole kyennyt siihen tähänastisessa historiassa.”

Suomentanut Olli-Pekka Haavisto.

Juttu on lyhennelmä Straight.com-verkkojulkaisussa 24.5. ilmestyneestä artikkelista. Laaja versio on löytyy Africa Water News -verkkojulkaisusta africancleanwater.com.

Suomennettu pitkä versio Fifissä.

Gwynne Dyer

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu