Kelkalla YK:hon

Suomalaiset lapset leikkivät inkkareita ja länkkäreitä vaikka Suomessa on ihan omakin alistettu alkuperäiskansa. Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Pauliina Feodoroff toivoo, että YK:ssa tapahtunut läpimurto päättää vuosisatoja kestäneen vaietun kolonisaation ja antaa saamelaisille heidän oikeutensa takaisin.

Saamelaisten oikeudet ovat nyt helvetinmoisessa nousussa. YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuun puolessa välissä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen. Julistuksessa sanotaan, ettei valtio tai suurteollisuus voi enää käyttää alkuperäiskansojen alueita tai luonnonvaroja ilman heidän suostumustaan.

Saamelaisneuvosto ja saamelaisparlamentit odottavat nyt, että Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä palauttavat saamelaisten alueet saamelaisten hallintaan. Oikeusministeri Tuija Brax kommentoi YK:n päätöksen jälkeen, että Suomessa saamelaisten maaoikeusasia ratkaistaan tämän hallituskauden aikana.

Yleiskokousta paikan päällä New Yorkissa oli seuraamassa pohjoismainen saamelaisedustajisto, suomalaisjäsenenään teatteri- ja elokuvaohjaajanakin tunnettu saamelaisneuvoston puheenjohtaja Pauliina Feodoroff.

Pauliina Feodoroff, miksi alkuperäiskansoista puhuttaessa monelle suomalaisellekin tulee ensimmäisenä mieleen Pohjois-Amerikan intiaanit, vaikka meillä on täällä omassa maassakin alkuperäiskansa? Minustakin tuntuu, että tiedän paljon enemmän jostain apasseista kuin saamelaisista.

”Syy löytyy ihan suomalaisista koulukirjoista sekä populaarikulttuurista. Oppikirjoissa kerrotaan laajalti intiaaneista, mutta saamelaiset mainitaan hädin tuskin muutamalla lauseella. Tämä on ihan valtion tietoinen päätös olla kertomatta omasta alkuperäiskansasta. Populaarikulttuuri olisi todella hyvä tapa tuoda asioita esille, mutta ei niin, että suomalaiset tekevät elokuvan tyyliin Mosku. Saamelaisten pitäisi voida itse kertoa itsestään ja itse tehdä elokuvia.”

Niin, Mosku ei kyllä elokuvana kovin mairittelevaa kuvaa saamelaisista anna vaan kuvaa heidät lähinnä porovarkaina.

”Ja kyllä me yritämme koko ajan tiedottaa asioistamme. Voimaankin olen lähettänyt jo monen vuoden ajan juttuvinkkejä joihin ei ole reagoitu. Tämä on ensimmäinen kerta kun sieltä päin kuuluu jotakin.”

Nyt sitten kuuluu, kun YK:n päätös koskee saamelaisten ohessa melkein 300 miljoonaa ihmistä.

”Mediahan voi vaikuttaa todella paljon siihen miten asiat esitetään. Että uutisoitteko tekin, että tässä on nyt edessä jonkinlainen konflikti maaoikeusasiassa vai että suomalaisten ja saamelaisten välit ovat nyt paremmat kuin koskaan.”

Ovatko ne paremmat kuin koskaan?

”Suomihan äänesti alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta. Se on suuri askel.”

Julistus velvoittaa valtiot tunnustamaan, että saamelaiset omistavat perinteiset alueensa ja luonnonvaransa. Koska tämä saatetaan käytännössä voimaan?

”Sitä pitää kysyä Matti Vanhaselta ja Suomen hallitukselta.”

Miten käy sitten alueilla asuvien suomalaisten?

”Toivoisin, että kaikki voisivat ensin rauhassa lukea julistuksen kokonaan ja sen jälkeen kysyä saamelaisilta mikä meidän ratkaisumallimme asioiden hoitamiseksi on. Mitään rotuerottelua ei ole luvassa. Jokainen suomalainen joka on valmis elämään samoilla säännöillä meidän kanssamme on tervetullut.”

Saamelaisten vanha perinteinen hallintomalli on ollut kyläkokous, johon kaikki alueen asukkaat ovat saapuneet paikalle puhumaan yhteisistä asioista kuten poronhoidosta. Tämähän kuulostaa vähän anarkismilta?

”Anarkismi on liike, joka pyrkii paljastamaan autoritaariset rakenteet ja vaatii niitä perustelemaan olemassaolonsa. Anarkismi ei kuitenkaan sano mitään suhteesta maahan – mihin se velvoittaa. Kyläkokousmalli on ihannedemokratiaa.”

Mitä vikaa on edustuksellisessa demokratiassa?

”Se etäännyttää ihmiset vastuusta. Jos se miten voin vaikuttaa asioihin on siinä, että muutaman vuoden välein annetaan mahdollisuus äänestää tai että kaupassa voi epäreilun kahvin sijasta valita reilua kahvia niin se on aika vähän. Suora päätösvalta toisi selkeämmin vastuun toimijoille.”

Minkälaisia kokoukset nykyään ovat?

”Ihmisiä ei tule kokouksiin enää paljon, koska monet kokevat, ettei kyläkokouksilla voi vaikuttaa. Jos me päätämme kokouksessa yhtä voivat kunta, valtio tai Metsähallitus päättää toista ja heidän mukaansa sitten toimitaan.”

Miten saamelaiset sitten nykyään voivat vaikuttaa asioihin muuten kuin ajamalla itsehallintoa?

”Jotkut ovat mukana kunnanvaltuustoissa ja jotkut töissä metsähallituksessa. Onneksi jotkut jaksavat rakentaa saamelaiskäräjiä, ja joistakin tulee aktivisteja.”

Entä kannattaisiko yrittää järjestää eduskuntaan oma saamelaiskansanedustaja?

”On sitä monesti yritetty siinä koskaan onnistumatta. Meitä on liian vähän saadaksemme äänestettyä oman edustajan läpi.”

Paavo Väyrynenhän esiintyy mielellään Lapin ja lappilaisten asialla. Eikö hän aja siinä samalla saamelaistenkin asiaa?

”Väyrynen on sitä mieltä, että Lapin metsätalouden mahdollisuudet ovat suunnilleen rajattomat. Saamelaisten omat hallintoelimet ovat vuosia yrittäneet viedä päinvastaista viestiä eduskuntaan. Väyrynen ehkä todella ajattelee ajavansa lappilaisten etuja, mutta lappilaisuus ja saamelaisuus eivät kulje käsi kädessä. Lappilaiset kansanedustajat puhuvat puolueesta riippumatta pääoman suulla ja puolustavat maailman suurinta sellujättiä. Suhtautuminen Saamenmaahan on kuin siirtomaahan.”

Mutta eikö nyt kuitenkin ole Saame-myönteisiä poliitikkoja?

”Poliitikko tai vaikka journalisti voi sanoa olevansa Saame-myönteinen, mutta kaikesta paistaa läpi kuitenkin se ajattelutapa, että saamelaiset eivät itse osaa päättää asioistaan ja hoitaa niitä. Todellisuudessa saamelaisten puolella voi olla vain siten, että ajaa meille mahdollisimman laajaa itsemääräämisoikeutta.”

Olet poliittisen toiminnan lisäksi myös teatterintekijä ja elokuvaohjaaja. Elokuvasi Non profit voitti tänä vuonna Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannukset. Elokuva ja teatterihan ovat mainioita väyliä manipuloida ihmisten ajatuksia.

”Manipulaatio on aivopesua, mainosten ja median keino. Siinä ohitetaan ihmisen tietoisuus. Ainoa pysyvä keino vaikuttaa ihmiseen on tehdä hänet tietoiseksi tekojensa vaikutuksista.”

Voiko taiteella vaikuttaa asioihin?

”Kaikki taide, oli se sitten hyvää tai huonoa, muovaa vastaanottajan psyykettä.”

Greenpeacen metsien suojelu on ollut jo melko pitkään kuuma aihe Lapissa. Myös Non profit kertoo ekologian ja huipputekniikan kohtaamisesta napapiirin takana. Mitä mieltä saamelaiset ovat Greenpeacesta?

”Porohoitajat rakastavat järjestöä ja Saamelaisneuvosto on työskennellyt heidän kanssaan. Monet ovat sitä mieltä, että Greenpeace on parasta mitä meille on ikinä tapahtunut. Mutta on myös perheitä ja yhteisöjä jotka saavat elantonsa metsureiden työstä ja heillä taas on aivan päinvastainen mielipide. Metsien suojelu on aiheuttanut todella jyrkkää jakoa eri leireihin.”

Onko olemassa tietoa minkälaisia alkujaan ovat olleet kohtaamiset saamelaisten ja etelästä tulleiden kansojen välillä?

”Perimätietoa on säilynyt monen vuosisadan takaa. Periaatteessa kohtaamista saamelaisten ja etelästä tulleiden välillä kuvaa parhaiten se, että 1500–1600-luvuilla koko saamelainen yhteiskuntalaitos tuhottiin. Kyllä meidän historiamme on samanlainen kuin monen muunkin alkuperäiskansan, eli väkivaltainen ja raskas. Ja vaiettu.”

Entä sitten nykyään arkielämä suomalaisten kanssa?

”Sulautuminen valtaväestöön on voimakasta ja se on tietysti tuhoisaa omalle kulttuurillemme. Jos jotakin merkittävää ei tapahdu välittömässä lähitulevaisuudessa, saamelainen kulttuuri häviää minun elinaikanani.”

Mitä se kulttuuri sitten on?

”Suurin huolenaiheeni ei ole saamen kielen tai perinteisen vaatetuksen katoaminen. Tärkein kulttuuriperintö joka on vaarassa on maa- ja aluesuhde. Saamelaiset ovat nähneet maan elävänä entiteettinä kun länsimainen ihminen näkee luonnon viimekädessä hyödykkeenä.”

Suomalaisethan kaupittelevat saamelaista kulttuuria matkailuvalttina.

(Pitkä hiljaisuus.) ”Se on jotain ihan käsittämätöntä mustaa psyykettä kun suomalaiset vetävät päälleen saamelaisasun ja sotkevat kasvonsa noella ja esiintyvät turisteille. Suhtautuminen saamelaisiin on täysin röyhkeää ja piittaamatonta. Ja minkälaiset ihmiset haluavat vielä ostaa näitä palveluita? Suomalaisilla on oma hieno vanha metsä- ja jokikulttuuri. Tutkikaa ja käyttäkää omaa kulttuurianne, siinä riittää kyllä ammennettavaa.”

Oletko ajatellut minkälainen olisi se utopia, että saamelaiset eivät olisi koskaan kohdanneet etelän kansoja?

”Varmaankin saamelaiset hoitaisivat rauhassa poroja ja kalastelisivat, kokoontuisivat talvisin talvikyliin ja kesäisin keräilisivät ruokaa. Isovanhempani ovat eläneet tällä perinteisellä tavalla.”

Entä jos invaasio loppuisi nyt?

”Sen todellakin olisi syytä loppua nyt heti. Ei tietenkään ole mitään yksinkertaista ratkaisua, että tekisimme juuri näin ja näin ja sitten kaikki olisi hyvin. Valtava hallintorakenteiden purkuhan siinä olisi edessä. Pitäisi elvyttää saamelainen maankäyttösäännöstö, muuttaa nykykäytäntö miten maata pitäisi käyttää ja miten ei pitäisi. Ja koulutusjärjestelmä olisi mietittävä uudelleen, eli minkä yhteiskunnan palvelukseen ihmiset koulutetaan. Henkisen uudelleenrakentamisen paikka.”

Ajatteletko muuten itse olevasi suomalainen?

”No, äitini on suomalainen ja äidinkieleni on suomi.”

Mutta sanoisitko olevasi suomalainen?

”Ihmisellä voi olla monta identiteettiä yhtä aikaa. Mutta se kulttuuri jossa haluan elää on saamelainen”.

Onko Suomen valtio saanut saamelaisten kannalta mitään hyvää aikaan?

”Tämä on vähän sama kuin kysyisi, että onko Suomen valtio saanut suomalaisten kannalta mitään hyvää aikaan. Onhan elintaso tietysti noussut räjähdysmäisesti ja elinikä pidentynyt. Tieverkko on kätevä ja sähköstäkin on paljon iloa. Ja samalla olemme sukupuuton partaalla.”

_______________

Orjasta itselliseksi?

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistusta valmisteltiin yli kymmenen vuotta. Poikkeuksellisesti myös alkuperäiskansojen edustajat olivat mukana neuvotteluissa. Saamelaiset odottavat suomalaisen oikeuslaitoksen suhtautuvan vakavasti julistukseen kun mahdolliset oikeusjutut käynnistyvät. Ihmisoikeussopimuksiin ei kuitenkaan ole ollut tapana viitata tuomioiden perusteluissa silloin, kun lain asettamat vaatimukset toteutuvat tavallisen lain kautta.

Alkuperäiskansojen julistus esittää, että sulauttaminen valtaväestöön on lopetettava. Tämä vaatisi muun muassa saamelaisten oman koulutusjärjestelmän luomista. Saamelaisilla on Suomen lain mukaan oikeus saada peruskoulutus vain kotiseutualueellaan saameksi. Muualla Suomessa saamenkielistä opetusta voidaan antaa muutama tunti viikossa kunnan niin halutessa. Kotiseutualueeseen kuuluvat Inari, Utsjoki, Enontekiö ja osittain Sodankylä.

Yläasteilla vallitsee merkittävä puute saamenkielisistä opettajista. Myös virastoissa ja virkamiesten kanssa tulisi voida kotiseutualueella asioida lain mukaan saameksi. Käytännössä lain kirjain toteutuu kuitenkin vain sattumanvaraisesti.

Saamelaisia elää noin 100 000 Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella. Saamelaisten historiaa nykyisten valtaapitävien kanssa leimaa väkivaltaisuus ja sorto. Saamelaisten itsehallintopyrkimykset ovat kohdanneet merkittäviä vastoinkäymisiä.

Viimeksi Norjassa nähtiin 1960-luvun lopulta lähtien saamelaisten mielenosoituksia ja nälkälakkoja hallitusta vastaan. Aiheena oli Norjan vesistörakentaminen joka uhkasi jättää veden alle saamelaisten asutusalueita. Vuonna 1981 hallitukselta loppui ymmärrys ja hanke vietiin läpi väkivaltaisen poliisioperaation avulla.

Työelämässä perinteisiä saamelaisia ammatteja ovat olleet poronhoitaja, metsästäjä ja kalastaja. Poronhoito tuottaa kuitenkin huonosti eikä muillakaan perinteisillä aloilla varsinaista buumia ole. Moni menee mieluummin töihin vaikkapa kaivokseen tai matkailufirmaan, joka tuottaa elämyksiä espoolaisille.

Alkuperäiskansojen perinteiset elämäntavat ovat monessa mielessä raskaampia kuin länsimainen elämä, jossa työpäivän jälkeen syödään kotiin tilattu pizza uusimman tosi-tv-sarjan seurassa. On helpompaa valita suomalainen kulttuuri. Voi kuitenkin miettiä kuinka vapaaehtoisesti alkuperäiskansat nykyään valitsevat elämäntapansa.

Jukka Vuorio

Kommentoi Facebookissa
Lasten Festarit 2018
Helsinki liikkuu