splash_image.jpg

Kauravoimaa pelloille

Mitä jos peltotöitä tekisivät traktorien sijaan hevoset?

Tänä vuonna viritellyssä Hevosfarmari-pilotissa pohditaan paluuta menneen maailman viljelyyn. Pilotin ideana on kerätä maamme työhevosharrastajat yhteen ja tarjota heille mahdollisuutta tuottaa ekologista ruokaa nyky-yhteiskunnan tarpeisiin viljelemällä omia peltoja tai tarjoamalla työhevospalveluja viljelijöille. Merkittävää siis on, että peltotöihin tulisivat moottoriajoneuvojen sijaan hevoset.
Keinolannoitteitakaan ei tarvittaisi.

”Hevosenomistajilla on lannoitteet omasta takaa. Jos hevosten omistajat ryhtyvät luomuviljelijöiksi, saadaan samalla tämä nyt jätteenä pidettävä tavara hyötykäyttöön”, kertoo pilottiprojektin aktiivi Miisa Wikman.
Kompostoitu hevosenlanta parantaa pellon pintakerrosta lisäämällä humusta, eikä siitä päädy hiilidioksidia, raskasmetalleja tai karsinogeenisiä pienhiukkasia pellon kasvustoon.

Yhteistyökuvion ei ole tarkoitus olla vain museomainen katsaus 1950-luvulle tai markkinapäivien täyteohjelma. Wikman tavoittelee yhteistyökumppaninsa Åfeltin Työhevoset Oy:n kanssa tilannetta, jossa hevosvetoisesti peltojaan viljelevät tuottajat olisivat esimerkiksi vihannes- ja juuresmarkkinoilla varteenotettavia toimijoita.

Pilotin taustahahmojen mukaan hevosella voidaan viljellä tehokkaasti alle 30 hehtaarin tilaa. Hevosen tarvitsemaan käsittelemättömään ruokaan verrattuna yksi traktori vaatii 2,5-kertaisen määrän prosessoitua biopolttoainetta. Hevosta käyttävät tilat eivät myöskään ole riippuvaisia polttoaineiden hinnanvaihteluista.

Tutkimuksissa on todettu, että hevosvoimin tehty maanmuokkaus on sekä bio- että lajidiversiteetille ystävällisempi. Traktorilla tehty maanmuokkaus tappaa 90 prosenttia peltoalueen sammakoista, hevonen vain kymmenesosan. Hevosmuokatut luomupellot sitovat myös huomattavasti enemmän vettä kuin tavanomaisesti käsitellyt.

Yhteistyö on vasta käynnistynyt ja kumppaneiden kokoaminen on aluillaan.
”Työhevososaajia on vielä harvassa, mutta hankkeen koulutusten myötä tilanne toivottavasti muuttuu”, Miisa Wikman toteaa.

Kirsi Haapamatti

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *