Anni-Kristiina Juuso ei halua olla Saamen tähti.
Käsivarren Lapissa elävä näyttelijä Anni-Kristiina Juuso sanoo, että Suomen valtaväestö ei varsinaisesti hihku riemusta oppiakseen lisää saamelaisista. Norjalaiselokuva Kautokeinon kapina kuvaa vaiettua tarinaa saamelaisten kohtelusta.
”Yksi vaikuttava tekijä siihen, miksi halusin näyttelijäksi, oli kun näin Tuulen viemää -elokuvan ja Vivien Leigh’n Scarlett O’Harana. Hänhän on sellainen minun-ylitseni-ei-kävele-kukaan-nainen ja ajattelin, että tuollaisia rooleja haluan tehdä itsekin”, Anni-Kristiina Juuso kertoo.
Istumme hotelli Sodankylän baarissa. Meneillään on Midnight Sun Film Festival, Sodankylän elokuvajuhlat, jonka avajaisnäytöksenä esitetään Kautokeinon kapina. Siinä Anni-Kristiina Juuso näyttelee Eleniä, naista, jonka rehtiys on kapinan siemen. Aiemmin Juuso on näytellyt Käki-elokuvassa.
”Olen itse kasvatettu niin jalat maassa -ihmiseksi ja siihen, että kaikki ovat samanarvoisia. Hermostuin, kun Norjan Ylen, NRK:n toimittaja kysyi haastattelussa, että miltä tuntuu nyt olla uusi Saamen tähti. Meitä saamelaisia on niin vähän, että siitä ei tule mitään, jos meitä aletaan vielä eriarvoistamaan sillä, että joku on tähti ja joku toinen ei”, Juuso sanoo.
Karesuvannossa, käsivarren Lapissa asuva Juuso työskentelee itsekin toimittajana yhden hengen toimituksessa Ylen Saameradiossa, aina kun ei ole kuvauksissa.
Kautokeinon kapina kertoo vuonna 1852 käydystä saamelaisten ja norjalaisten välisestä selkkauksesta. Kapina alkaa, kun saamelaiset eivät suostu enää asioimaan norjalaisten kaupassa, koska kaupan yhteydessä on lähiseutujen ainoa kapakka. Kapakan pitäjä myy alkoholia, vaikka näkee, että se vaikuttaa haitallisesti saamelaisperheiden arkeen.
Juuson esittämän Elenin, mies raitistuu kuultuaan herätyshenkisen Lars Leevi Laestadiuksen saarnoja. Taistelu norjalaiskauppiaan oikeuksista ja saamelaisten omasta päätäntävallasta alkaa.
Elen oli elokuvan ohjaajan Nils Gaupin isoisoisän äiti. Norjassa Kautokeinon kapinan on nähnyt jo 400 000 katsojaa, ja se on vuoden katsotuin elokuva.
”Elokuvan nähneet ihmiset ovat olleet hämmästyneitä siitä, miten valtaväestö ja kirkko ovat voineet toimia tuolla tavalla. Elokuva on herättänyt paljon kysymyksiä. Eikä asia koske vain saamelaisia, Siperiassahan tätä tapahtuu nytkin, että kirkko ostaa kansan uskon viinalla. Pieniä kansoja ja ryhmiä poljetaan ympäri maailmaa.”
Juuso sanoo, että hänen elämässään kirkolla ei ole kovin suurta merkitystä. Kautokeinon kapinan kuvauslomalla hän päätti tutustua lestadiolaiseen elämäntapaan, vaikka tietääkin, ettei lestadiolaisten joukkoon ole helppo päästä.
”Pääsiäisenä Karesuvannon kirkossa on sekä tavallinen että lestadiolaisten jumalanpalvelus. Ajattelin käydä kuuntelemassa lestadiolaisten palveluksen, kun elokuvan saarnakohtaukset olivat silloin vielä kuvaamatta. Ajoin kirkkoa ja kylää ympäri, autoja oli pitkälti teiden varsilla ja kirkko täynnä. Mietin, että voinko minä, pakana, mennä sinne. Olin kuullut, että minut on leimattu pakanaksi, kun olen antanut sieluni elokuvalle. Minä näyn elokuvissa, vaikka itse kuolen, se ei koskaan häviä. Minä en sitten uskaltautunut kirkkoon. Se yhteisö on niin vahva.”
”On alentavaa, että aina, jos joku saamelainen, on hän sitten juristi, lääkäri tai näyttelijä, täytyy mainita, että hän on saamelainen. Tätä tapahtuu jatkuvasti. Tuttavani sanoi minulle, että älä nyt suutu, mutta valtakunnan uutisissa sanottiin, että Kautokeinon kapina avaa Sodankylän elokuvajuhlat, ja siinä ”saamentyttönä” olen minä. Minä näen punaista. Minä en voi sille mitään, että olen näytellyt saamelaista kahdessa elokuvassa, voisin näytellä mitä tahansa muutakin.”
Ivalossa syntynyt Juuso muutti 15-vuotiaana Helsinkiin. Hän oli oppinut isältään saamen kielen ja Asikkalasta kotoisin olevalta äidiltään kirjakielisen suomen. Nykyään hän puhuu kotonaan saamea.
Syksyllä TV2:ssa esitetään neliosainen ihmissuhdedraama Sitoutumisen alkeet, jossa Anni-Kristiina Juuso esittää automekaanikkoa.
”Tampereella kuvauksissa ohjaaja aina välillä pysäytti kohtauksen, että Anni, nyt kuuluu taas sitä sinun pohjoisen intonaatiotasi. Se oli yllättävän hankalaa yrittää korjata puhetapaa”, Juuso kuvailee.
Puhetapaa hankalampaa on korjata asenteita, vaikka sitä Juuso ei koe elämäntehtäväkseen. Hän kertoo, että toimittajat, jotka tulevat pohjoiseen häntä haastattelemaan haluavat usein ensimmäisenä nähdä poroja. Anni-Kristiina Juuso ei suvaitse eriarvoisuutta ja toivoo, että stereotyyppisistä saamelaiskäsityksistä päästäisiin eroon.
”Valtaväestö ei haluakaan tietää saamelaisten asioista mitään. Toisaalta ne harvat, jotka haluavat, ottavat selvää”, Anni-Kristiina Juuso sanoo. Hänelle on selvää, että vääryyksiä on saamelaisten historiassa tapahtunut ja tapahtuu edelleen, mutta asioista jauhaminen on hänestä turhaa.
”Minä en halua olla mikään ihmisoikeussaarnaaja.”
Kautokeinon kapina, ohjaus: Nils Gaup, ensi-ilta 8.8.
Sitoutumisen alkeet syksyllä TV2:lla.
Hannele Huhtala
