Kansamme tulo

Rahan voima: Taantuman aikaan ollaan taas kovasti huolissaan.

Taantuman aikaan ollaan taas kovasti huolissaan. Taantumassa on kyse maan bruttokansantuote laskee kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Bruttokansantuote taas tarkoittaa Suomen valtion maantieteellisellä alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden laskennallista markkina-arvoa.

Bruttokansantuotteen laskusta olemme selvillä valtiovarainministeriön uutterien virkamiesten ansiosta. Heidän monimutkaiset laskutoimituksensa paljastavat tämän asiantilan.

Sellainenkin ajatus tulee tosin joskus mieleen, että miksi BKT:n liikkeistä pitäisi olla niin syvästi huolestunut?

Bruttokansantuote kehitettiin kansantalouden tilinpidon välineeksi aikana, jolloin pääomat eivät liikkuneet läheskään yhtä vapaasti kuin nyt. Tässä tilanteessa maantieteellisellä alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo saattoi olla taloustieteellisesti aivan kiinnostava tieto – se kuvasi taloudellista aktiivisuutta varsin hyvin. Oli varsin todennäköistä, että kasvava talous näkyisi palkkatasossa, ja kansantuloalueella tehtävät voitot investoitaisiin saman kansantalouden sisällä.

Pääomien liikkuessa vapaammin tilanne on toinen. Voittoja voidaan kotiuttaa helposti ulkomaille ja investoida maan rajojen ulkopuolelle. Samalla pääoman neuvotteluvalta on kasvanut, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kasvava kansantuote näkyy parhaiten pääomatuloissa.

Suomessa BKT onkin kasvanut aivan toisella käyrällä kuin palkat. Toisin sanoen kansantuote kasvaa, tulotaso juuri ei.

Kuten tavallista, kehitysmaissa ongelma näkyy vieläkin selvemmin. Ajatellaanpa niin sanottuja vapaatuotantoalueita. Ne ovat alueita, joille houkutellaan investointeja verolomilla, mahdollisuudella kotiuttaa voitot kokonaan ja halvalla työvoimalla. Niitä on kritisoitu syystäkin siitä, että työolot ja palkat ovat surkeat.

Kun vapaatuotantoalueita perustetaan, tuotanto ja sen arvo kasvavat maassa kovasti, mutta sinne ei jää muuta kuin pieni työllisyysvaikutus minimipalkoilla. Mutta pääsevätpä talousmiehet intoilemaan maassa tapahtuneesta edistyksestä.

BKT-kritiikki kulkee kahta polkua. Ensimmäisen mukaan BKT:n tilalle pitäisi kehittää parempia mittareita, jotka mittaisivat onnellisuutta krääsän sijaan. Toisen mukaan BKT pitäisi laittaa omaan arvoonsa, satojen muiden jostain kulmasta hyödyllisten mutta yleisesti ottaen vähämerkityksisten mittareiden sekaan.

Onnellisuuden mittaamisen ongelma on, että suurin osa ihmisen onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole ohjattavissa poliittisesti tai puettavissa numeroiksi.

Miten tällaisen mittarin laadinnassa pitäisi suhtautua esimerkiksi siihen, että parisuhde on useimmille ihmisille onnellisuutta konstituoiva tekijä? Onnellisuusmittari uhkaisi jäädä kuriositeetiksi, kun onnellisuuslukuja kohottavaa politiikkaa ei niin vain onnistuttaisi muotoilemaan.

Jäämme siis jälkimmäisen vaihtoehdon pariin. BKT voi kasvaa ja laskea, mutta meillä on paljon tärkeämpääkin murehdittavaa. Kun vaan BKT-hysteerisen finanssimaailmankin saisi ymmärtämään tämän.

Teppo Eskelinen

Kommentoi Facebookissa
Graffiti HAM
Route Couture