Kalevankankaalta Leningradin hämärään

Verner Lehtimäen elämäntarinassa vilahtelee vallankumouksellisia, vakoojia ja kohtalokkaita naisia.

PUNAINEN TAMPERE oli huhtikuussa 1918 tuhonsa partaalla. Valkoiset piirittäjät etenivät kohti kaupungin keskustaa. Punaisten ylipäällikkönä toiminut Verner Lehtimäki ei aikonut jäädä ammuttavaksi. Lehtimäki murtautui veljensä Konrad Lehtimäen ja 700 punaisen kanssa saartorenkaasta ulos Näsijärven jäätä pitkin.

PUNAPÄÄLLIKKÖ Verner Lehtimäki on jäänyt historiankirjoituksessa paitsioon, mutta hänestä on kirjoitettu paljon kaunokirjallisuudessa Suomessa ja Venäjällä.

Lehtimäen sosialismi ponnisti yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta. Hänen isänsä oli torppari ja kirvesmies ja Konrad-veli tunsi vallankumouksellisia, myös itsensä Leninin.

Lehtimäki lähti parikymppisenä Yhdysvaltoihin, Missisippin jokilaivalle ja cowboyksi Texasiin. Myöhemmin hän paineli Pietariin ja osallistui huhtikuun 1917 vallankumoukseen.

Kun kansalaissota syttyi Suomessa, Lehtimäestä tehtiin punaisten pohjoisen rintaman komentaja. Hugo Salmelan kuoltua hänestä tuli Tampereen joukkojen ylipäällikkö.

Lehtimäen ansiosta punaiset saavuttivat torjuntavoiton Kalevankankaalla. Taisteluiden aikana Lehtimäki viritteli romanssia naispunakaartin päällikön Martta Aution kanssa.

SITTEMMIN LEHTIMÄKI hääri kaksoisagenttina niin sanotussa Muurmannin legioonassa, pakeni brittiteloittajia erämaissa ja opiskeli Leningradin punaupseerikoulussa.

Lehtimäki koulutettiin taistelulentäjäksi ja hän osallistui Venäjän sisällissotaan sekä Kronstadtin kapinan kukistamiseen. Jälkimmäinen ei kaikkia punaisia miellyttänyt. Lehtimäki oli mukana suunnittelemassa myös uutta vallankumousyritystä Suomessa.

Sveitsiläissyntyisestä laulajattaresta Lilly Leemanista tuli Lehtimäen sydämen valtiatar. Nähtyään Lillyn konsertin Pietarissa Lehtimäki käveli naisen luo sanoen: ”Te olette tuleva vaimoni. Jättäkää tuo mies, jonka kanssa tulitte. Lähdemme yhdessä”. Ja niin tapahtui.

1920-LUVUN LOPPUPUOLELLA Verner Lehtimäki oli veljensä Jalmarin kanssa tiedustelutehtävissä USA:ssa. Neuvostohallitus halusi kehittää oman lentoaseen, sillä USA:n hallitus ei sallinut lentokoneiden myymistä Neuvostoliittoon.

Palatessaan Leningradiin vuonna 1931 Lehtimäet toivat mukanaan 22 lentokonetta. Tarkoituksena oli Neuvosto-Karjalan ilmailun kehittäminen ja lentokoneteollisuuden käynnistäminen. Projekti joutui kuitenkin vastatuuleen. Stalinistiseksi muuttunut ilmapiiri oli Lehtimäille pettymys.

Lehtimäki vaikutti ilmeisesti edelleen neuvostovakoojana 1930-luvulla. Ironista kyllä, vuoden 1938 pidätyksen yhteydessä häntä syytettiin vakoilusta Suomen hyväksi. Verner Lehtimäki joutui NKVD:n teloitusryhmän eteen 5. huhtikuuta 1938.

Venäjälle paenneista punaisista suomalaisista ei ylipäätään moni selvinnyt. Vuosina 1937–38 yli 10 000 heistä teloitettiin ja iso joukko kärrättiin vankileireille.

Kimmo Lehtimäki: Verner Lehtimäki. Punapäällikkö. 365 s. Revontuli 2005. Kirjoittaja on Konrad Lehtimäen pojanpoika.

Ville Ropponen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu