splash_image.jpg

Kaksituntisten luokka

”Emme me tahdo mitään pahaa työttömille”, Juhana Vartiainen vakuuttaa.

Jos sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tämänsyksyinen esitys ”osallistavasta sosiaaliturvasta” saa tuulta alleen, pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkkituote, universaali sosiaaliturva, siirtyy historiaan.

Universaaliuden periaatteisiin kuuluu se, että ihminen on aina oikeutettu minimiturvaan. Osallistava sosiaaliturva tarkoittaa perusturvan vastikkeellisuutta, eli sitä, että tullakseen toimeen työttömän täytyy tehdä töitä.

Eduskuntatalon Pikkuparlamentissa järjestettiin lokakuun lopulla Osallistava sosiaaliturva – osalliseksi yhteiskuntaan vai pakkotöihin? -seminaari, jossa puhui muun muassa Rauman sosiaalijohtaja Antti Parpo. Hän on hahmotellut sosiaaliturvan rakenteiden uutta mallia Risikon toimeksiannosta. Parpon mukaan vastikkeellisuus kuuluu sosiaaliturvaan jo nyt.

”Rokottaminen on jo osa nykyjärjestelmää”, Parpo korostaa Pikkuparlamenttiin kokoontuneille työttömille ja kansanedustajille.

Nyt järjestelmästä halutaan tehdä kattavampi. Aktivointi ulotetaan Parpon mukaan kaikkiin työttömiin, ”paitsi narkkareihin”, ja sen rakennetta muutetaan.

Työttömille kaavaillaan kahden tunnin päivätöitä. Aktiivinen työtön saisi tekemästään ilmaistyöstä korotuksen päivärahaan. Jos kieltäytyy, seuraa sanktio. Parpon mielestä toimettomat työttömät horjuttavat moraalia.

”Olemme lehdistä saaneet lukea näistä tatuista, he heikentävät sosiaaliturvan legitimiteettiä. Toinen ääripää on yritysjohtajien ylisuuret palkkiot.”

Suunnitelman yksi mahdollinen riski on se, että ilmaistyövoima voi heikentää palkansaajien asemaa. Yle uutisoi syyskuussa, että sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko näkisi ilmaistyövoiman työllistäjinä muun muassa kotitaloudet, kunnat ja yritykset.

Parpo ei ole huolissaan kilpailuhaitasta.

”On vaikea korvata vakituista työvoimaa, jos kaveri on kaksi tuntia päivässä töissä”, Parpo sanoo.

Hänen mukaansa tärkeintä uudistuksessa on ”osallistettavien hyvinvointi”.

Parpon jälkeen puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ei peittele innostustaan kaavaillusta uudistuksesta.

Hän viittaa tutkimuksiin ja kertoo, että tulosten valossa osallistavalla sosiaaliturvalla on pelotevaikutus: ihmiset eivät enää ilmoittaudu työttömiksi vaan yrittävät työllistyä ahkerammin.

Tutkimukset osoittavat myös, että osallistamisen piiriin päätyneet ihmiset jämähtävät osallistaviin töihin. Kolmas merkittävä tutkimustulos on, että osallistavat työt eivät tuota lisää töitä.

Aktivointityöstä saatavaan lisäkorvaukseen Vartiaisella on selkeä kanta:

”Jos halutaan, että pelotevaikutus on vahva, osallistavasta työstä ei pidä maksaa lisiä, vaan sen pitää olla normaalin työttömyys- ja sosiaaliturvan ehto.”

Vartiainen ei ole huolissaan ilmaistöiden kilpailuhaitasta työssäkäyville, päinvastoin. Hänen mukaansa työttömyydellä ja palkkavaatimuksilla on yhteys.

”Jos tarkoitus on parantaa heikkojen ryhmien kilpailuasemaa, se tarkoittaa kai määritelmän mukaan sitä että he kilpailevat nyt työssä olevien kanssa”, Vartiainen sanoo.

Vartiainen tarkoittanee tällä, että työttömien reservi pitää työssäkäyvät nöyrinä.

”Työttömyys on piiska, joka takaa hintavakauden”, Vartiainen päättelee.

_______________

Tilanne nyt

Suomessa oli elokuussa 2013 Verkkouutisten mukaan lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa, heistä yli 50-vuotiaita yli 100 000 ja pitkäaikaistyöttömiä lähes 80 000. Samaan aikaan TE-toimistoissa oli tarjolla noin 36 000 työpaikkaa.

Järjestelmä on jo nyt osittain vastikkeellinen. Vuodesta 2006 on ollut voimassa työhön kannustava työttömyysturvajärjestelmä. Aktivointityöstä kieltäytyvältä tai sen keskeyttävältä voidaan leikata minimituesta ensimmäisellä kerralla 20 prosenttia ja toisella kerralla 40 prosenttia.

Susanna Kuparinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu