splash_image.jpg

Kaksineuvoinen Hilma af Klint-Amaliel

Helsingin Taidehallissa voi käydä katsomassa Hilma af Klintin kaunista näyttelyä.

Maskuliinivetoinen taidehistoria on joutunut murenemaan Hilma af Klintin (1862–1944) kiemuroitten edessä. Af Klintin töitä sanotaan abstraktin taiteen edelläkävijöiksi. Wassily Kandinskyn Abstrakti maalaus nr 1 on tehty vuonna 1911. Af Klint maalasi visioitaan ilman esikuvia ”sisäisestä pakosta” jo 1900-luvun vaihteesta lähtien, eikä itse pitänyt niitä abstrakteina.

Nyt Helsingissä oleva näyttely on kaunis. Af Klintin spiraalikotilot sopivat loistavasti Taidehallin kattolamppujen varjostimien simpukkamuotoihin.

Meedioistunnot olivat tuohon aikaan suosittuja. Af Klint kuului meedioryhmään De Fem, jossa oli myös neljä muuta naista. Heidän kauttaan ”puhuivat” neljä ”henkeä” Gregor, Clemens, Amaliel ja Ananda. Etenkin alter ego Amaliel pisti Hilman maalaamaan maalaussarjat, jotka hätkähdyttävät voimallaan.

Klint ei signeerannut teoksiaan, koska ei pitänyt niitä ominaan. Niitä ei esitetty hänen eläessään, ja hän testamenttasi ne näytettäväksi vasta 20 vuotta kuolemansa jälkeen. Feminismin ja spiritualismin uuden nousun jälkeen ne ovat valloittaneet maailman.

Naistaiteilijoilla ei tuohon aikaan ollut juurikaan mahdollisuuksia menestyä. Af Klintin taide syntyi De Fem -naisryhmän suojeluksessa. He olivat kiinnostuneita myös fysiikan uusista löydöistä, kuten röntgenistä, sähkömagnetismista ja radioaalloista – kaikesta näkymättömästä. Ennen kaikkea heitä kiinnosti se kaikkein näkymättömin: eteerinen erotiikka.

Af Klint oli aluksi realisti ja botanisti. Hän tutki kasvien kaksineuvoisuutta piirrellen tarkkoja kuvia heteistä ja emeistä. Af Klintin koko tuotanto käsittelee tätä: miten yksineuvoisesta, sukupuolisuuteen ”langenneesta” ihmisestä voisi tulla sisäisesti kaksineuvoinen?

Sama ongelma kiehtoi myöhemmin psykoanalyytikko C. G. Jungia.

Abstrakteimmissakin teoksissa on eroottis-magneettinen lataus. Geometriset mandalat ovat tiukan symmetrisiä, mutta niissä olevat orgaaniset aiheet muodostavat silmiähivelevää asymmetriaa.

Amaliel on myös viestittänyt runollisella kukkakirjoituksella värikylläiseen Temppelisarjaan viestejä, joista tulee mieleen tyynyliinojen brodeeraukset. Maalaukset oli Amalielin neuvosta esitettävä kotilonmuotoisessa temppelissä, mutta sitä ei vielä ole rakennettu.

Kirjoittaja on suomalaisen vaihtoehtotaiteen johtohahmoja.

Hilma af Klint – Abstraktin edelläkävijä 28.9. asti Helsingin Taidehallissa.

Erkki Pirtola

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu