splash_image.jpg

Kaksinaamaiset

G8-ryhmä ilmoitti haluavansa eroon yhtiöiden nimettömästä omistuksesta. Samat maat puolustavat osakeomistusten nimettömyyttä EU-neuvotteluissa.

Maailman talouslehdistön huomio keskittyi 18. kesäkuuta Pohjois-Irlannissa sijaitsevaan Lough Ernen lomakylään, jossa Britannian isännöimä G8-maiden kokous haki ratkaisuja maailmantalouden ongelmiin.

Tämän vuoden puheenjohtajamaa Britannia nosti kärkiteemaksi veroparatiisien ja kansainvälisen veropaon vastaisen työn. Tämä näkyi vahvasti kokouksen loppuasiakirjassa, joka sisältää useita julkilausumia yhtiöiden omistuksen avoimuudesta ja veronkierron estämisestä.

”Tiedonpuute yhtiöiden todellisista omistajista, vallankäyttäjistä ja osinkojen saajista auttaa paitsi veronkiertäjiä myös rahanpesijöitä. Moni heistä toimii kansainvälisesti”, G8-maat linjasivat.

Ryhmän jäsenmaat Yhdysvallat, Britannia, Saksa, Ranska, Venäjä, Italia, Japani ja Kanada vakuuttivat ryhtyvänsä työhön avoimuuden puolesta.

”Tulemme tekemään yhdessä työtä, jotta ongelma saataisiin ratkaistua ja yhtiöiden omistukseen saataisiin lisää läpinäkyvyyttä”, loppuasiakirjassa sanotaan.

G8-maat sitoutuivat varmistamaan sen, ”että yritykset tietävät omistajansa”. Näiden tietojen pitäisi olla helposti myös lainvalvojien, verottajan ja muiden viranomaisten saatavilla. Tämä olisi merkittävä parannus nykytilanteeseen, jossa kymmenet veroparatiisit tekevät bisnestä nimettömillä pöytälaatikkoyhtiöillä, eikä monessa maassa tarvitse julkistaa osakeomistuksia.

G8-ryhmän lausuntoihin on syytä suhtautua varauksella siksi, että ne ovat usein jääneet tyhjiksi kirjaimiksi. Linjaus yhtiöiden omistuksen avaamisesta oli kuitenkin konkreettisempi kuin monet aiemmat lupaukset.

Maat lupasivat jatkaa työtä erityisesti OECD:n alaisen Financial Action Task Forcen FATFin puitteissa. FATF on rahanpesun vastainen järjestö. Kunnianhimoisena tavoitteena on edistys paitsi G8-maissa myös maailmanlaajuisesti.

Samaan aikaan kun G8 haluaa yhtiöiden omistuksia julkiseen tietoon, uhkaa kehitys EU:ssa viedä toiseen suuntaan. Tämä näyttää vieläpä tapahtuvan G8-ryhmän jäsenmaiden Britannian, Saksan ja Ranskan siunauksella.

EU:ssa on ollut jo yli vuoden ajan tekeillä arvopaperikeskusdirektiivi. Direktiivin taustalla on Euroopan komission halu lisätä kilpailua tähän asti pitkälti kansallisina pysyneiden arvopaperikeskusten eli pörssien välillä.

Kilpailun lisääminen edellyttäisi pörssien säätelyn yhtenäistämistä EU-maissa. Suomessa tämä voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että yhtiöiden omistajista saadaan jatkossa aiempaa vähemmän tietoa.

Suomalaisten osakeomistusten kivijalkana on perinteisesti toiminut Arvopaperimarkkinakeskus, johon kirjataan kaikkien julkisten osakeyhtiöiden suomalaiset omistajat. Heidän nimensä ovat olleet julkista tietoa.

Ulkomaisia omistajia varten luotiin 1990-luvulla hallintarekisteröintijärjestelmä. Siinä osakkeiden omistajaksi merkitään sijoittajan käyttämä pankki, jonka velvollisuudeksi on annettu selvittää sijoittajan todellinen henkilöllisyys.

Nyt EU:n arvopaperikeskusdirektiivi uhkaa pakottaa Suomen laajentamaan hallintarekisteröintiä myös suomalaisiin osakkeenomistajiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi loppua julkisille tiedoille osakkeiden omistajista.

Viranomaislähteiden mukaan Suomi on jäänyt yksin julkisen järjestelmän puolustamisessa. Maat, jotka G8-kokouksessa puhuvat julkisten omistajarekisterien puolesta, eivät ole valmiita puolustamaan niitä EU:ssa.

Päätöksiä direktiivin lopullisesta muodosta tehdään todennäköisesti tämän vuoden syksyllä.

______________

Melkoinen soppa

Harva suomen kielen sana kuulostaa yhtä etäännyttävältä ja byrokraattiselta kuin hallintarekisteröinti. Sen ympärillä käytävä poliittinen kiistely on vähintään yhtä monimutkainen soppa kuin termi itse.

Suomessa on monia tahoja, jotka toivottaisivat ilomielin hyvästit avoimelle osakeomistukselle ja laajentaisivat hallintarekisteröinnin koskemaan myös suomalaisia omistajia. Näistä tahoista äänekkäin on ollut Finanssialan keskusliitto.

Omistusten salaaminen kuumensi tunteita myös vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa, joissa etenkin kokoomus ja rkp ajoivat hallintarekisteröinnin laajentamista (Fifi 6/2011).

Vastuu arvopaperimarkkinoiden säätelystä annettiin hallitusneuvottelujen päätteeksi työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa sitä hoitaa nyt ministeri Jan Vapaavuori (kok). Luontevampi paikka olisi ollut Jutta Urpilaisen (sd) luotsaama valtiovarainministeriö.

Hallintarekisteröinnin uudistamista on sittemmin puitu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Ryhmän työskentely on nyt jäissä, koska asiaa koskeva EU-lainsäädäntö on lykkääntynyt. Suomalaisesta keskustelusta tuttuja kiistoja käydään siis tällä hetkellä EU:n neuvottelupöydissä.

Matti Ylönen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *