Kaamoksen kuu

Poromiesten työpäivät poroerotteluaikana ovat pitkät, aurinko ei näyttäydy ja Metsähallitus puhaltaa niskaan.

KAAMOSKUU SKÁBMAMANNU eli marraskuu. Aurinko painuu horisontin alapuolelle ja pysyy siellä tammikuun puoliväliin asti. Pohjois-Lapissa on poroerotusten aika. Poroista riittää työtä ja toimeentuloa poromiehille ja muillekin: teurastusta, lihanleikkuuta, pakkaamista ja kuljettamista. Elämä kiertää kehäänsä.

Myös Ylä-Lapin metsäkiista palaa taas otsikoihin, koska Metsähallitus jatkoi elokuussa kiisteltyjä hakkuita paliskuntien tärkeiksi porolaitumiksi merkitsemillä alueilla, ensiksi Menesjärvellä ja sitten Paadarskaidissa jatkuen Kessiin ja viimein jälleen Nellimiin lokakuun lopulla.

Luonnonsuojelijat saivat jarrutettua hakkuita keräämällä tietoja alueilla esiintyvistä erityisen tärkeistä suojelukohteista, kääpälajeista, mutta maailmanpolitiikkaa ei käävillä tehdä.

Sen sijaan piskuisen Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevan kylän Nellimin poromiehet pistivät kapuloita rattaisiin, kun katsoivat, että hakkuut aiheuttavat liiaksi haittaa poronhoidolle. He hakivat toimenpidekieltoa alueille aloittaakseen oikeustoimet Metsähallitusta vastaan Lapin käräjäoikeudessa.

INARIN NIMISMIES määräsi poromiesten maksettavaksi miljoonan euron vakuussumman, josta oli tarkoitus kattaa Metsähallitukselle aiheutuvat tappiot, jos poromiehet häviäisivät oikeusjutun. Vakuussumman suuruus kiinnitti YK:n ihmisoikeuskomitean huomion ja sai antamaan Suomen hallitukselle päätöslauselman hakkuiden lopettamiseksi.

Metsähallitus vetikin metsurit pois Nellimin palstoilta ja sijoitti heidät Kessiin. Valtiolla on nyt kuusi kuukautta laatia vastaus ihmisoikeuskomitealle. 22. marraskuuta Metsähallitus ilmoitti Hammastunturin paliskunnan poroisännälle eli puheenjohtajalle, kyseisen paliskunnan poromiesten edustajalle, siirtävänsä metsätyöt takaisin Menesjärvelle, juuri niille alueille, jotka paliskunta on rajannut tärkeiksi porolaitumiksi.

Viime kesänä Metsähallitus katkaisi neuvottelut Ylä-Lapin paliskuntien kanssa. Tarkoituksena oli sopia tärkeiden porolaidunten rajaamisesta hakkuiden ulkopuolelle. Paliskunnat olisivat halunneet jatkaa keskusteluja. Inarilaiset osaavat kiistellä ilman Greenpeaceakin.

POROJA KOOTAAN JA erotellaan tokka kerrallaan Muotkatunturin paliskunnassa Inarin länsipuolella Norjan vastaisella rajalla. Erotukset jatkuvat, kunnes kaikki porot on luettu.

”Poroerotukset ovat kuin sadonkorjuuaikaa, silloin erotamme lihakarjan eloporoista. Se on vuoden tuotto”, kertoo nuori poromies Keijo Pirttijärvi Angelin Skadjavárrin poroerotusaidalla. Hän vieraili useasti Greenpeacen Paadarskaidin metsäleirillä viime kevättalvella.

”Alkutalvesta poronlihan laatu on parhaimmillaan. Vasat ovat hyväkuntoisia ja poroelo on helpoimmin koottavissa rYKimäajan jälkeen”, Pirttijärvi jatkaa.

Porolaidunten kunto vaikuttaa suoraan poromiesten ammattiin ja toimeentuloon.

“Jos laitumet ovat huonot, poroja on vaikea paimentaa ja ruokintakustannukset nousevat. Hyvillä laitumilla palkii hyväkuntoisia poroja.”

YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksen Pirttijärvi näkee ”valona tunnelin päässä”. Porolaitumia on jo hakattu liikaa, ja se vaikuttaa suoraan poromiesten toimeentuloon.

POROTALOUDEN huonon kannattavuuden takia moni nuori valitsee jonkin muun ammatin.

”Porolaitumia on jo hakattu liikaa ja laidunnuspaine hakkaamattomilla alueilla kasvaa”, murehtii Pirttijärvi. On mahdollista, että Metsähallitus nyt siirtää metsätöiden painopisteen Muotkatunturin puolelle ja jälleen myös Paadarskaidin talvilaitumien alueelle.

“Kannattavan porotalouden kannalta hakkuita ei tarvitsisi kieltää kuin paliskuntien nimeämiltä alueilta, muuten hakkuiden keventäminen riittäisi.”

Poromiehiä pidetään kieroina, kun he eivät kuulemma itse käytä teurastamolta tullutta lihaa. Kysyn selitystä Pirttijärveltä.

“Mie teurastan porot omaan käyttöön ihan ulkona, perinteisellä tavalla otan niestaporot. Sitten ne mitä myyntiin pistämme, menee teurastamon kautta, että saisivat elintarvikelain hyväksynnän.”

Kirjoittaja on Karigasniemessä asuva luontaistalouden harjoittaja ja sekatyömies.

Janne Simonpoika Utriainen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu