Jyrkille

Sananvalta: Siellä nuoria pummeja aktivoidaan ja sieltä löytyy köyhän kaverit.

Olin sossussa juttelemassa tulevaisuudesta. Jutteluaika tarkoittaa, että asiakas menee hissillä kolmoskerrokseen, jonka kohdalla lukee ”Sosiaalinen muutostyö”. Siellä nuoria pummeja aktivoidaan ja sieltä löytyy köyhän kaverit. Kaverikerroksen tädit kuuntelevat silmät hehkuen kun kerron mitä kaikkea olen puuhaillut. ”Sulla on nää jännittävät teatterihommat ja sitten on toi aikuislukio ja sitten vielä tää upee kolumnistin työ.”

Mä katson niiden ilmeitä. Ne luulevat, että tämä toivoton mielenterveyshäiriöinen tyttönen on nyt saanut elämänsyrjästä kiinni ja yhtäkkiä alkanut ihan menestyä elämässä.

Itse asiassa käyn ”kaverikerroksessa” rupattelemassa ja hymyilemässä herttaisesti siksi, että jatkossakin saisin toimeentulotukea neljännen kerroksen sosiaaliturva-osastolta.

Vielä kuukausi sitten toimeentulotukipäätöksestämme vastaava viranomainen ”rahakerroksesta” soitti himaan ja läksytti aamukahdeksalta: ”Vai aloitit sitten aikuislukion?”, viranomainen tivaa puhelimessa. ”Ihmettelen vähän. Koska muistaakseni kerroin sulle, että me emme voi tukea sun opintojasi. Ja silti sä aloitit opiskelun. Tätä on hyvin vaikea ymmärtää. Oletteko te sun poikaystävän kanssa miettineet, että millä te elätte ensi kuun?”

Sosiaaliviranomainen oli henkilökohtaisesti loukkaantunut siitä, etten ollut pitänyt kiinni sopimuksesta. Olin itsekkäästi päättänyt jatkaa hyödytöntä lukio-opiskelua ja lopun aikani käytin teatteriharrastuksen parissa.

Yritin kohteliaasti muistuttaa, että ensi kuu on oma asiani.

Löysin ratkaisun yhteisistä tapaamisista ”kaverikerroksen” tätien kanssa. Siellä ei puhuta rahasta, vaan elämästä. Siellä autetaan hahmottamaan, mitä elämältä haluan ja toteuttamaan omia tavoitteita. Nam. Tänään toinen täti totesi, että viimeisen puolen vuoden aikana olen edistynyt valtavasti.

”Kun sä ensimmäisen kerran tulit ja kerroit noita sun juttuja, niin olin että huh huh. Mutta nythän sä näytät tosi terveeltä!”

Toinen työntekijä, joka oli tullut yhden aiemman tilalle taas sanoi: ”Joo kyllä mäkin voin sanoa, että noi sun kuviot kuulostaa tosi hyvältä! Mä en tietenkään vielä tiedä mitään noista sun mielenterveysongelmista, mutta niistä puhutaan jatkossa lisää”.

Nämä ovat niitä hetkiä kun alkaa kurkkua kuristaa. Menen sinne nimittäin aina sisään samalla asenteella kuin kokoomusnuori: Iloinen, asiallinen ja yritteliäs.

Mielenterveysongelmatkin järjestyy, kun tarpeeksi yrittää! Tietenkin he luulevat näkevänsä edistystä, koska ensimmäisellä kerralla en teeskennellyt. Kerroin niille kaikki ne syyt, miksi menetin työkykyni ja sain ne kalpeaksi.

Toisella kerralla rakensin jo kokoomusnuoripanssarin, että ilmapiiri kevenisi. Mutta aiemmasta vuodatuksesta oli se hyöty, että ”kaverikerroksesta” viestitettiin kiireellä ylempään ”rahakerrokseen”, että ei enää vähennyksiä tälle lapselle, sillä on oikeasti vaikeata! Vaikka pillittäminen ja sitä seurannut tekopirteys tuntuivat molemmat huoraamiselta, oli se loppujen lopuksi vähemmän nöyryyttävää, kuin soitto kotiin etuuskäsittelijältä.

Kaiken kaikkiaan toimeentulotukiasiakkaana oleminen on ollut vivahteikas retki välittämisen maailmaan. Sosiaaliviraston etuuspäätöstasolla eli ”rahakerroksessa” asenne on se, että oma toimeentulo on saatava hinnalla millä hyvänsä. Niin sanottu kyvyttömyys työhön ei soita etuuskäsittelijän kelloja millään tavalla. ”Jos ihminen on työkyvytön, hän on sairaslomalla. Sinä et ole.”

Päätöstasolla ymmärretään papereita ja leimoja, mutta jos byrokratian sudenkuoppien takia niitä ei ole antaa, on laiska pummi, jota saa estotta kasvattaa ja simputtaa. Jos ei ole valmis työhön hinnalla millä hyvänsä, kannattaa sitten vaikka kuolla pois sossun rekisteristä, että jatkossakin pysytään mallikkaasti budjetissa.

”Kaverikerroksessa” on hyvä hymyillä sillä, että täällä otetaan kiinni ne, jotka nelosesta pudotetaan. Annetaan sitä myötätuntoa ja ymmärrystä, joka tiettävästi ihmiselle on niin tärkeää.

Siellä toteutetaan sitä valtiovallan ilmaista ohjetta: ”Välittäkää” ja Jyrki Kataisen tarkennusta: ”Ollaan kavereita”.

Ruusu Haarla

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu