Juhlaruokaa kera pääkallojen

Meksikossa Kuolleiden päivänä perheet herkuttelevat vainajien kanssa.

SUITSUKE, ANIS JA KANELI tuoksuvat helsinkiläisen kerrostalon meksikolaissuomalaisessa kodissa. Teatteritaiteilija Elihú Galván ja antropologi Marianna Keisalo-Galván tarjoavat kuolleiden päivän kunniaksi juhlaruokaa esi-isilleen ja edesmenneille ystävilleen Helsingin Länsi-Pasilassa.

Katossa roikkuu kirkasvärisestä silkkipaperista leikattuja siluettikuvia. Ne esittävät eläimiä ja kukkia, pääkalloja ja tanssivia luurankoja. Kuolema-aiheiset sokerikoristeet ovat suorastaan hilpeitä, ja tarjolla on pääkallokaramelleja ja luurankoleivonnaisia. Ne koristavat meksikolaiskoteja marraskuun ensimmäisenä ja toisena päivänä, kun Meksikossa vietetään kuolleiden päivää.

Kuolleita juhlittiin jo ennen Kolumbusta, sittemmin katolinen kirkko otti juhlan suojiinsa ja pisti kuolleiden päivän – día de los muertos – vastaamaan pyhäinmiesten ja vainajien päivää. Myös luterilaisessa Suomessa vietetään pyhäinpäivää, tänä vuonna se on marraskuun 5. päivänä.

”ME KUTSUMME KUOLLEET perheenjäsenet tai meille muuten tärkeät vainajat liittymään seuraamme. Näin me voimme saada heiltä energiaa ja viisautta. Kuolleiden päivän juhla on ihmisten tapa luoda henkistä nahkaansa, osa kuoleman ja jälleensyntymisen prosessia. Se on Meksikon juhlista syvin, alkuperäisin ja eniten omamme”, sanoo Elihú Galván.

Keisalo-Galvánin perhe on asunut Suomessa puolitoista vuotta. He pystyttivät juhlia varten keittiön ruokailunurkkaukseen alttarin. Siinä on valokuvia kuolleista perheenjäsenistä ja lemmikeistäkin: Elihún isä ja veli, ja Mariannan isoäiti, hevosia ja koira.

Alttarilla on myös vainajien aikanaan tärkeinä pitämiä tavaroita, kuten tequilaa, tupakkaa ja sikareita. Kirkasvärisen meksikolaisen kankaan päällä on lisäksi perinteeseen kuuluvia esineitä, hedelmiä, värikkäitä kukkia, marsipaanista valmistettuja pääkalloja ja pari lasillista vettä, koska vainajalla saattaa olla jano kuljettuaan pitkän matkan vainajien paikasta elävien luo.

Pienessä maljassa on Elihú Galvánin perheen sata vuotta sitten šamaanilta tilaamaa suitsuketta.

RUUAN VALMISTAA PÄÄASIASSA Elihú Galván, Marianna Keisalo leipoo. Elihú Galvánin akateemikkoäiti oli usein liian kiireinen kokatakseen, perheen lapset oppivat varhain laittamaan ruokaa. Galván muistelee olleensa kauhan varressa jo kuuden vuoden ikäisenä.

Ruokalistalla on kurpitsaista vihanneskeittoa, kotitekoisia vehnätortilloja salsan, guacamolen ja papujen kera. Tavallisesti juhlissa juodaan punaista jamaikalaisesta kukasta valmistettua mehua, nyt se on korvattu ruusunmarjajuomalla. Ateria loppuu aniksella ja kanelilla maustettuun kuolleiden päivän leipään.

Salud, terveydeksi, kippis. Aterian aluksi ruokailijoiden tequilalasit kohoavat alttarin suuntaan ja vainajat toivotetaan tervetulleiksi seuraan. Taustalla soi perinteinen meksikolaismusiikki, ääni rätisee vähän väliä.

”Se on kuolleiden tapa kommunikoida kanssamme, he rätisevät väliin”, Elihú Galván toteaa.

TEQUILATÄRÄYS

limetin lohkoja

suolaa

tequilaa – tarkista, että tequila on 100-prosenttisesti agaavea

Kostuta kielellä peukalon ja etusormen tyvi, ripottele päälle suolaa, nuolaise ja pidä suola suussa nielaisematta. Ime limettilohkosta mehua äläkä vieläkään nielaise. Ota tequilalasista huikka ja purskuta suussa. Niele hitaasti.

VAINAJIEN LEIPÄ

1 1/2 dl soijamaitoa

60 g margariinia

1/2 dl sokeria

7 dl vehnäjauhoja

1/2 tl suolaa

50 g hiivaa

Pinnalle:

1/2 tl anisjauhoa

1/4 tl kanelia

2 tl sokeria

voiteluun margariinia

Kuumenna maito, lisää margariini, suola ja sokeri. Laita sekaan hiiva, kun liuos on kädenlämpöinen. Sekoita vehnäjauhot mukaan vähitellen. Vaivaa pöydällä taikinapallo ja laita se kulhoon pyyhkeen alle nousemaan 2 tunniksi. Sekoita sokeri, anis ja kaneli. Kohottamisen jälkeen vaivaa taikina, leikkaa neljäsosa taikinasta sivuun koristelua varten. Leivo lopusta 3 pötkylää ja letitä ne yhteen. Muotoile jäljellä olevasta taikinasta 2 luunmuotoista koristetta ja aseta limpun päälle. Voitele uunipeltiä ja laita leipä pelille nousemaan 30 minuutiksi. Sivele leipä sulatetulla margariinilla ja ripottele sokeri-, anis- ja kaneliseos päälle. Paista 175 asteessa 35–40 minuuttia.

Lisää reseptejä täältä.

Susanne Ådahl

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu