Joutomaa

Poliittinen biotooppi: Rikkaruohot ja niitä puskevat joutomaat eli ruderaatit ovat nousseet yllättävään arvoon.

Rikkaruohot ja niitä puskevat joutomaat eli ruderaatit ovat nousseet yllättävään arvoon. Yli kolmannes perinne- ja kulttuuriympäristöjen uhanalaisista lajeista nimittäin käyttää myös ruderaatteja. Näiden avointen ympäristöjen lajit ovat metsälajien jälkeen uhatuimpia Suomessa: 494 on uhanalaisia tai hävinneitä ja 241 silmälläpidettäviä.

Ruderaatteja syntyy myllätyille kentille, esimerkiksi täyttömaille, ratapihoille, satamiin, vanhoille kaatopaikoille ja tyhjille tonteille. Niille kehittyy omaleimaisia avoimia ruohostoja. Mukana on niin sanottujen rikkaruohojen lisäksi niittykasveja, viljelykarkulaisia ja tulokaskasveja.

Kasvien perässä ruderaateille tulevat eläimet. Linnut käyttävät joutomaita, koska ne tarjoavat laajoja ja yhtenäisiä kasvustoja. Joillekin lajeille ne edustavat ympäristöä, jota luonnossa ei enää ole. Uhanalaisista lajeista muun muassa heinäkurppa levähtää ja tunturikiuru jopa talvehtii ruderaateilla.

Paisterinteiden ja hiekkarantojen perhoslajeja on siirtynyt ruderaateille, sillä luontaiset paahdeympäristöt ovat lähes kadonneet Suomesta. Lappeenrannan lentokenttä on nykyään Manner-Suomen tärkein uhanalaisten perhosten elinympäristö. Pääkaupunkiseudun ruderaateilla viihtyvät muun muassa ketoharmokääriäinen ja isokultasiipi.

Ruuhka-Suomen kasvupaineet uhkaavat alueen viimeisiä joutomaita. Ruderaatit eivät korvaa alkuperäistä luontoa, mutta ne ovat monelle lajille vihoviimeinen pakopaikka, jossa odotella luonnonympäristöjen ennallistamista. Siksi niiden kartoittamisella ja turvaamisella on jo kiire. Myös joutomaat tarvitsevat hoitoa – pysyäkseen joutomaina.

Laura Manninen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu