Joutilaiden kaupunki

Suomi on saanut ensimmäisen cittaslow-kaupunkinsa.

Kristiinankaupunki on ottanut käyttöönsä tämän italialais-englantilaisen arvonimihybridin, jonka ensimmäinen osa tulee italian kaupunki-sanasta ja jälkimmäinen englanninkielisestä ilmauksesta hitaalle.

Cittaslow-liike on lähtöisin Italiasta. Se voidaan myöntää alle 50?000 asukkaan kaupungeille, jotka ovat sitoutuneet pienimuotoisuuteen, lähipalveluihin ja inhimillisyyteen.

Hienoa. Siis kokonainen kaupunki, joka downshiftaa. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Voiko kaupunki todella luopua koko suomalaista kunnallispolitiikkaa kuristavasta tehokkuuden tavoittelusta ja alkaa vain huilailla?

”Cittaslow ei estä kaupungin kehittämistä tai esimerkiksi teollisuuden työpaikkojen syntyä, vaan on reflektoivan dynaaminen ’kehittämistyökalu’”, muotoilee kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr.

Selvä. Eikun siis mitä?

Tämähän kuulostaa siltä, että kaupungissa kaikki toimii kuten ennenkin, mutta sitä vain reflektoidaan rennossa hengessä.
Kaupunginjohtaja ei väitäkään, että kyse olisi suuresta ideologisesta muutoksesta kunnallisessa päätöksenteossa. Kun asiaa valmistellut työryhmä oli tarkistanut cittaslow-kaupungille asetetut kriteerit, he huomasivat: ”Hyvänen aika, mehän oikeastaan olemme jo Cittaslow-kaupunki!”, El-Nemr kertoo.

Cittaslow ei kuitenkaan ole pelkkä matkailunedistämisprojekti. El-Nemr korostaa, että tavoitteena on hyvä elämä kaupunkilaisille ja sen vieraille.
Sillehän kukaan ei voi mitään, että Kristiinankaupungin ravintoloiden asiakasmäärät lähtivät nousuun heti cittaslow-nimityksen julkistamista seuranneena päivänä.

Kristiinankaupunki sai cittaslow-tunnuksen huhtikuussa. www.cittaslow.net

Elsi Hyttinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu