Jokanaisen valasfantasiaa

Saara Henrikssonin Moby Doll on näppärä, mukaansa tempaava fantasiakirja valaita suojelevista & niiden laulua etsivistä naisista. Sekä valaasta, jonka hahmossa fantasia & reaalimaailma kohtaavat.

Naislukijana kiinnitin huomiota romaaniin lukuisiin naishahmoihin: valaidentutkijaan, kapteeniin, säveltäjään ja aktivisteihin. Päähahmoihin lukeutuu vain yksi ympäristöministeriön virkamiesmies romanttisen rakkauden kehystämänä hahmona. Hän seikkailee mukana tarinassa kadonnutta rakkautta etsien naisten keskittyessä aivan muuhun.

Ihmissuhdedraamasta romaani muuntuu vetäväksi jännityskertomukseksi autonomisen anarkistisen purjelaivakollektiivin ilmestyessä sivuille, myrskyn painostaessa ja myyttisen valaan noustessa reaalimaailman pintaan.

Kirja on viihdyttävä, mutta kenties kiinnostavampi on kirjan syntyprosessi. Saara Henriksson on blogannut lukemistaan kirjoista ja oman kirjoittamisensa vaiheista Margaret Pennyn muistikirja -blogissaan.

Henriksson ponnistaa esikoiskirjailijaksi vireästä spekulatiivisen fiktion kirjallisuusskenestä ja on aiemmin julkaissut novelleja genren lehdissä.
Vaikka kirjoittamiseen on ennenkin saatu tukea omilta yhteisöltä ja sitä on rytmitetty kirjoituskilpailujen avulla, nettiyhteisöt ja kirjoitusprosessien julkinen esilläolo arkistaa kirjallisuutta ja tuo sitä kaikkien ulottuville uudella tavalla.

Tietokoneiden ja verkkoyhteisön aikakaudella kuka tahansa voi ryhtyä kirjoittamaan romaania – siihen saa tukea ja rytmitystä esimerkiksi NaNoWriMo-projektista. National Novel Writing Month on yhdysvaltalainen, kansainväliseksi paisunut kirjoittajaverkosto, johon kuka tahansa voi osallistua. Tavoitteena on kirjoittaa 50 000 sanan romaani marraskuun aikana, ja NaNoWriMon kautta siihen saa tukea netin sanalaskurin ja paikallisten kirjoittajatapaamisten kautta.

Henriksson ertoo blogissaan että NaNoWriMon lisäksi romaanin kirjoittaminen on saanut potkua Oriveden opiston Kohti mestaruutta -kurssilta.
Kansan- ja työväenopistot tukevat monen harrastajakirjoittajan työskentelyä ja epäilemättä vaikuttavat käsitykseen hyvästä kirjallisuudesta. Viimeistään kustantajan toimitusprosesseissa kaunokirjallinen tuote valetaan hyvän maun muottiin.

Moby Doll on sujuvasti etenevää, nopealukuista, viihdyttävää kirjallisuutta. Olisiko se kökömpänä ja ei-niin-salonkikelpoisena kiinnostavampi? Kirja noudattelee perinteistä draaman kaarta ja kerronnan tekniikoita. Moby Doll ei ole kovin punk.

Demokraattisemmaksi muuttuvan taidemuodon harrastaminen ei näytä johtavan ilmaisukeinojen ja sisältöjen laajenemiseen vanhojen instituution vielä vahtiessa ilmaisun muotoa.

Voisi toivoa, että genrejen ympärille muodostavat uudet kirjoittajapiirit haastavat vielä kirjallisen estetiikan normeja.
Kirjallisuuden arkistumisessa on silti jo nyt eittämättä eräs myönteinen piirre: kirjallisuuden ei tarvitse olla niin vakavaa. Voi vain kuvitella ja kirjoittaa.

Saara Henriksson: Moby Doll. Into Kustannus 2011. 192 s.

Solja Kovero

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu