Jeesus Kalliossa

”Näytelmässä voi ajatella olevan kyse kahvista”, Tuomo Rämö sanoo.

HEVIPAITALIIKKEEN TAKAHUONEESSA istuu neljä väsynyttä henkilöä. 16-neliöinen takahuone on muunnettu teatteriksi, jonka katsomoon mahtuu kymmenisen teatterinkävijää. Näyttämön oikeaa kulmaa pitävät hallussaan viherkasvit.

”Tuota keskellä olevaa kutsutaan kristuksenkärsimyskukaksi. Harmi vain, että se ei enää kuki”, lavastaja Ilona Valkonen naurahtaa.

Takahuoneessa istuu Aino Eskelisen ohjaaman Hätäuloskäynti-näytelmän työryhmä ensimmäisen läpimenoharjoituksen jälkeen. Liikkeen takaoven kaltereiden läpi paistaa aurinko. Valkonen huomauttaa, että näytelmää esitetään joulukuun pimeydessä. Pimeään tunnelmaan pääsee käsiksi, kun käy kurkkaamassa kiinni olevaan hevipaitaliikkeeseen. Hämyisen kaupan seinät ovat täynnä metallibändien synkeätekstisiä paitoja.

Hätäuloskäynnin päähenkilö on masentunut nuori mies, joka luulee olevansa Jeesus. Ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen opiskelijoiden Aino Eskelisen ja Tuomo Rämön näytelmän tarkoituksena ei ole uskonnollisen sanan levittäminen. He sanovat, että näytelmä julistaa vastuuta ja armoa.

”Näytelmässä voi ajatella olevan kyse kahvista. Kahvi on keitetty ja kahvinkeitin on siirretty syrjään, mutta puhe on kahvista. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole romuttaa kahvinkeitintä”, Rämö kuvaa. Kristillisyyttä korostaa vain harvoille aukeava kärsimyskukka ja päähenkilöä näyttelevän Jarno Kousan jeesusmainen, pitkä kihartuva tukka.

NÄYTELMÄ ON MUOTOKUVA sekä masentuneesta miehestä että tämän äidistä.

”Leea Klemola sen on sanonut aika hyvin, että esimerkiksi nuorten tyttöjen ja vastasynnyttäneiden naisten kokemukset sivuutetaan niputtamalla ne. Syrjäytyneiden nuorten miesten tunteet eivät myöskään tule näkyviksi. Jos hahmo on Jeesus, silloin se, että hahmo ei pysty valitsemaan kaupassa maitoa, tulee inhimillisemmäksi”, Rämö kuvailee.

Tekijät miettivät päähenkilöksi myös Kuolemaa tai masentunutta supersankaria. Tekijät päätyivät Jeesukseen, sillä tämä oli heille supersankareista paras.

”Näytelmä käsittelee myös kuolemanpelkoa. Syvästi masentunut henkilö saattaa ymmärtää oman kuolemansa helpotukseksi läheisilleen. Tällainen henkilö ajattelee tekevänsä itsemurhan rakkaudesta”, Eskelinen pohtii. Hänen mukaansa rakkaudesta itsemurhan tehneet henkilöt voi nähdä pieninä jeesuksina. Rämö korostaa, että näytelmän päähenkilön toimintaa ei tarvitse hyväksyä.

TEKIJÄT OVAT KÄYNEET TARKKAAN LÄPI SITÄ, miten asioita voi ilmaista ennen kuin ne on pakko sanoa. Heille tilat, paikat ja valot merkitsevät paljon. Visuaalisuus ei ole pelkästään alleviivaavaa, vaan se on osin ristiriidassa näytelmän totuuden kanssa.

”Pojan äitiä näyttelevä Saara Kärkkäinen on teinialbiino, josta on vaikea uskoa, että hän olisi synnyttänyt ketään”, Eskelinen kertoo. Näytelmän nimikin on varsinaisesti hätäuloskäynnin merkki, vihreällä pohjalla juokseva valkoinen mies. Tekijöille oli alusta asti selvää, että näytelmän tulee sijoittua Helsingin Kallioon eikä esimerkiksi Vuosaareen.

”Kaupunginosa kertoo miehen tilanteesta. Sörnäisten ja Kallion alueille liitetään tiettyjä ongelmia, ajatuksena oli tehdä näytelmä Kallion Jeesuksesta”, Eskelinen toteaa.

Hätäuloskäynti ensi-illassa 1.12. Helsingin Kalliossa, Heldorado-liikkeen takahuoneessa, Fleminginkatu 14.

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu