splash_image.jpg

Jänistyttö vapauttaa miehen

Arvostelussa Esa Leskinen näytelmä Jäniksen vuosi.

Esa Leskisen ohjaama Jäniksen vuosi -näytelmä käsittelee keski-ikäisen miehen suhdetta naiseen.

Näytelmän alussa jänis on luonnonkappale, naislapsi, josta alkaa nousta esiin vietteleviä eleitä ja katseita. Lopulta jänis-nainen kipuaa karaokelavalle, bilettää ja vetää viinaa. Tässä vaiheessa näytelmästä on kehkeytynyt keski-ikäisen miehen vapautustarina.

Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että nainen nähdään luontona tai luonto naisellisena.

Nainen voi olla myös tie toisenlaiseen ajatteluun, joka on kokonaisvaltaisempaa kuin miehinen järkeily.

Usein seurauksena on se, että naiseutta voidaan ylistää ja alistaa samoilla perusteilla.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kutsui kolumnissaan Sini Saarelaa ”sinisilmäiseksi blondiksi”. Hän antaa silti Saarelalle ja Greenpeacelle täyden vastuun teoistaan. Sen sijaan demareiden Mikael Jungner sortui pelkkään tytöttelyyn sanoessaan: ”nuori tyttö höynäytettiin mannekiiniksi”.

Tytöttelyyn puuttui Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski. Hän yritti osoittaa, että Sini Saarelan tytöttelyssä on kyse samasta kuin ”satojen miljoonien tai miljardien” naisten riistossa. Se on vähän tekopyhää, mutta kuuluu perinteeseen, jossa naisellista toimintaa täytyy perustella miehen järjellä.

Kaikki poliittisesti valveutuneet ihmiset tietävät, että taistelu tyttöjen sortoa vastaan on tärkeää. Kuitenkin tyttöydestä on tullut myös länsimaisen liberalismin ikoni, jota puolustetaan sotilaallisesti barbaarisia itämaisia arvoja vastaan.

Ryhmäteatterissa esitettävä Jäniksen vuosi on pohjimmiltaan oodi aktivistitytölle, joka välillä on tyhmä kuin pupu, mutta lukee silti Nietzscheä.

Aktiivisen kansalaisen roolin sisäistämiseen kuluu toisilta ihmisiltä yllättävän paljon aikaa. Omapäinen aktivistinainen on täysin vastakkainen Kekkosen ajan ajatukselle suuresta johtajasta, joka kertoo miten asiat ovat.

Siksi on oireellista, että Sini Saarelan tapaus on koonnut yhteen aktivismia inhoavat ihmiset. Yhtäkkiä Venäjästä onkin tullut hyvän kurin maa.

Samalla yhä useammat ovat valmiita hyväksymään mieluummin Putinin, Arktiksen tuhoamisen ja ydinvoiman kuin omaa järkeään ja omatuntoaan käyttävät aktivistit.

Jäniksen vuosi Helsingin Ryhmäteatterissa 19.12. asti. Kolme tähteä.

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu