splash_image.jpg

Jäähyväiset paratiisille

Kambodžassa paratiisisaaren ekoturismihanke uhkaa häätää häätää paikalliset ja suomalaispunkkarin majatalon.

Täydellinen hiekkaranta näyttää jatkuvan loputtomiin. Laiskasti aaltoilevaa kirkkaan turkoosia vettä täplittävät pienten kalojen suuret parvet. Kivenheiton päässä rannasta alkaa viidakko.

Jones, 46-vuotias suomalainen nomadi ja punkkari, tajusi löytäneensä pitkään etsimänsä paratiisin Kambodžassa sijaitsevalta Koh Rongilta astuessaan ensi kertaa saaren vitivalkoiselle korallihiekalle.

”Mä vuokrasin 2000-luvun alussa Kambodžassa mopon ja lähdin ajelemaan rannikkoa pitkin ja yritin löytää jotain tällaista. Kun me lopulta päästiin tähän poukamaan, niin mä sanoin, että voidaan kääntyä takaisin tekemään tarvittavat paperit. Mä vaan ihmettelin, että mikä tässä paikassa on vikana, kun täällä ei ole ketään,” Mr. Jones sanoo bungalowinsa terassilla.

Kesyttämätöntä ja kaunista, pinta-alaltaan Hong Kongin kokoista saarta asutti kourallinen paikallisia. Jonesista tuli Koh Rongin ensimmäinen farang, länsimaalainen, kun hän perusti saarelle majatalonsa Broken Heart Guest Housen vuonna 2004. Se oli pitkään saaren ainoa.

Broken Heart Guest House, tai BHGH, on kaukana luksuksesta: bungalowit ovat alkeellisia, ja rottia, hämähäkkejä, liskoja, skorpioneja, termiittejä ja jopa käärmeitä riittää. Todellinen käärme Eedenissä – niin reppureissaajien kuin paikallistenkin kannalta – on kambodžalainen yritysjätti Royal Group.

Muutama vuosi sitten Royal Group, jolla on sijoituksia muun muassa turismi-, media- ja pankkibisneksessä, vuokrasi yksinoikeudella koko saaren Kambodžan hallitukselta 99 vuodeksi. Kaupan yhteydessä myös Jones menetti omistamansa maatilkun.

Royal Group tarjosi Jonesille kahta vaihtoehtoa: saarelta häipymistä tai yrityksen vuokralaiseksi ryhtymistä. Mies valitsi jälkimmäisen. Ratkaisu on väliaikainen, sillä ennen pitkää lappu on laitettava luukulle. Siitä pitävät huolen Royal Groupin suuret suunnitelmat.

Royal Group aikoo kehittää Koh Rongista viiden tähden ympäristöystävällisen lomakohteen. Yrityksen tarkoituksena on jättää vajaat 3 000 hehtaaria maata koskemattomaksi sademetsäksi. Pohjaa ekovakuutteluiden alta vie se, että saarelle aiotaan rakentaa muun muassa satama, lentoasema ja golf-kenttiä.

”Meillä saaressa asujilla on aitiopaikka seurata, miten paratiisi muuttuu hitaasti turistihelvetiksi”, Jones sanoo.

Royal Group on Kambodžan suurimpia firmoja. Yrityksen nokkamies Kith Meng on noussut punakhmerien työleiriltä maan kenties vaikutusvaltaisimmaksi liikemieheksi. Koh Rongin itäpuolella majataloa isännöivä länsimaalainen mies kuvailee Kith Mengiä oman onnensa sepäksi, jolla on erittäin läheiset suhteet maan hallitukseen.

”Kambodžassa hänen kaltaisiaan ei kannata ärsyttää”, nimettömänä pysyttelevä mies sanoo.

Jones kertoo Royal Groupin olleen olosuhteet huomioon ottaen reilu vastapeluri neuvottelupöydässä. Hän kuitenkin allekirjoittaa kilpakumppaninsa mielipiteet.

”Jos tilanne menee liian hankalaksi Royal Groupin mielestä, niin niillä on kaikki nappulat pelata sut ulos siististi tai vähemmän siististi. Onnettomuuksiahan voi aina tapahtua”, Jones sanoo.

Tällä hetkellä Jonesilla, saati paikallisilla, ei ole varmaa tietoa tulevaisuudesta. Saarella on neljä pientä kylää, joiden asukkaat elättävät itsensä pääasiassa kalastuksella ja laittomilla metsähakkuilla.

”En tiedä mitä mieltä olla tästä kaikesta, sillä en ole tarkkaan perillä Royal Groupin suunnitelmista”, Broken Heart Guest Housessa työskentelevä noin kolmikymppinen Mau sanoo.

Samaa mieltä tuntuu olevan moni muukin paikallinen. Huhuja on liikkeellä paljon, tietoa vähän.

Saaren itäpuolella sijaitsevassa kylässä paikalliset asuvat hökkeleissä viidakon reunalla. Merinäköalan peittävät viime vuosina rakennetut bungalowit ja ravintolat, joissa reppureissaajat antavat päivien lipua ohi. Leppoisaa reggaeta luukuttavan ravintolan takana kambodžalainen suurperhe istuu maassa syömässä riisiä.

Monet saaren alkuperäisistä asukkaista ovat ryhtyneet rakentamaan kylään uusia bungaloweja. He toivovat voivansa ratsastaa turismiaallon harjalla.

Kambodžan turismiteollisuus on vielä nappikauppaa esimerkiksi naapurimaa Thaimaahan verrattuna. Maan isoin vetonaula matkailijoiden keskuudessa ovat Angkor Watin temppelirauniot, mutta rantalomakohteitakin löytyy koko ajan enemmän.

Majatalojen tarina jäänee kohtalaisen lyhyeksi. Royal Group on jo aloittanut oman rakennusurakkansa.

Kerrotaan, että Royal Group on luvannut sijoittaa uudelleen kaikki paikalliset yhteen kylään. Koh Rongin ympärillä pyörivien tarinoiden todenperäisyydestä on kuitenkin hankala päästä selville. Royal Groupista ei vastattu yhteydenottopyyntöön.

Jonesin nimi on muutettu.

Freelancereina työskentelevät Joonas Fritze ja Sabrina Bqain tutustuivat Koh Rongin tapaukseen puolivahingossa häämatkallaan.

__________

Turhan tavallinen tarina

Koh Rongin tapahtumien kulku kuulostaa Kambodžassa ja Laosissa maakysymyksiä tutkineen Siemenpuu-säätiön aktivistin Otto Bruunin korviin tutulta.
Kambodžassa kaiken maan omistaa viime kädessä valtio, vaikka se on kansalaisten käytössä. Valtio on 1990-luvulta asti siirtänyt tai vuokrannut maata yksityisille omistajille. Maita asuttavat paikalliset ovat usein päätyneet kärsijän rooliin.

Ongelma on iso, ja sillä on nimi: pitkiä, jopa 99 vuotta kestäviä vuokrasopimuksia kutsutaan taloudellisiksi maakonsessioiksi. Kambodžan vuoden 2001 maalain mukaan vuokraajalla on vastaavat oikeudet kuin omistajalla, paitsi että käyttöoikeutta ei voi siirtää tai myydä.

Otto Bruunin mukaan Kambodžan kokonaispinta-alasta on vuokrattu viimeisten vuosikymmenten aikana jopa parikymmentä prosenttia. Yli miljoona hehtaaria maata on valjastettu etenkin plantaasiviljelyn ja kaivosteollisuuden tarpeisiin. Maata on vuokrattu myös turismihankkeita viritteleville tahoille.

”Jopa luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja on avattu pitkille maanvuokrasopimuksille. Suojelluilta alueilta on hakattu metsää,” Bruun sanoo.
Konfliktit ulottuvat myös pääkaupunki Phnom Penhiin.

”Viimeisten 10 vuoden aikana arviolta 10 prosenttia Phnom Penhin asukkaista on häädetty kodeistaan erilaisten hankkeiden tieltä. Viime vuonna häädetyksi joutui 12 000 perhettä,” Bruun sanoo.

Maakonsessioihin liittyvät ongelmat paisuivat Bruunin mukaan 2000-luvun aikana. Poliitikot ryhtyivät vuokraamaan yhä enemmän maata pääasiassa kiinalaisille, vietnamilaisille ja kambodžalaisille yrityksille sekä kambodžalaisille yksityishenkilöille. Isoimpien maanomistajien joukosta löytyy Bruunin mukaan myös lukuisia valtapuolue Kambodžan kansanpuolueen poliitikoita.

”Tästä on tullut paikalliselle eliitille helppo tapa kerätä iso omaisuus.”

Paikallisten on vaikea taistella vastaan. Vastarintaa pyritään myrskaamaan monella tapaa.

”Kansalaisjärjestöjen toi-mintamahdollisuuksia on heikennetty ja aktivisteja pidätetty. Viime vuonna tapettiin konsessioita vastustanut tunnettu ympäristöaktivisti Chut Wutty ja yksi tapauksia selvittänyt toimittaja”, Bruun sanoo.

Lukuisten konfliktien takia Kambodžan hallitus jäädytti vuonna 2012 uusien maakonsessioiden myöntämisen. Asetuksessa on kuitenkin porsaanreikä, joka sallii hankkeet, joista on periaatteessa sovittu. Konsessioiden myöntäminen on jatkunut, sillä sovituista hankkeista ei ole tietokantaa.

Joonas Fritze

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu