splash_image.jpg

In gay we trust!

Ranskassa väännetään homojen avioliitosta. Feministi-kirjailija Caroline Fourestin mukaan päävihollinen on edelleen vanhoillinen katolilaisuus.

17.marraskuuta Pariisin kaduille kerääntyy kymmeniätuhansia ihmisiä. Mielenosoituksen mittakaava ei ole silti päätä huimaava – ranskalaisessa kulttuurissa kynnys lähteä mielipiteineen kadulle on matalampi kuin pidättyväisessä pohjoisessa.

”Kyllä perheelle, ei homofiileille!” huutavat kyltit tällä kertaa.

Äkkiä mielenosoituksen eteen ilmestyy joukko naisia nunnan päähineissä ja sukkanauhoissa. Vaatteiden sijaan heidän keskivartaloissaan on iskulauseita: In gay we trust ja Fuck church.

Ukrainalaistaustaisen feministiryhmä Femenin Ranskan-osasto provosoi mutta rakkaudella: ryhmä kulkee mielenosoituksen edessä lähettäen lentosuukkoja ja ehdotellen avioitumista naispuolisille mielenosoittajille.

Mielenosoittajien joukossa marssivat äärikatolisen Civitas-järjestön jäsenet käyvät väkivaltaisiksi. Femenin jäseniä kaadetaan maahan ja pahoinpidellään. ”Hoitakaa hommanne, pojat!” kannustaa traditionalistikirkon pappi.
Femenin lisäksi osansa väkivallasta saa ryhmää dokumenttiinsa kuvannut Caroline Fourest.

”Kimpussani oli kuusi miestä, jotka löivät pääni asvalttiin ja potkivat jalkoihin ja selkään. Ensiksi minut hakattiin siksi, että olin toimittaja, ja toisen kerran sen jälkeen, kun ne huomasivat, kuka olin”, Fourest kertoo rauhallisesti pohjoispariisilaisessa kulttuurikeskuksessa.

”Ne eivät oikein pidä minusta”, Fourest toteaa kuivasti.

”Niillä” eli radikaalilla äärioikeistolla ja fundamentalistikatolisilla on syynsä vihata Caroline Fourestia. Feministi-intellektuelli, kirjailija ja journalisti on vuosia tutkinut ääriliikkeitä ja julkaissut useita kirjoja feminismistä, sekularismista ja fundamentalismista.

”Itse en tosin pidä sanasta fundamentalismi”, hän toteaa.

”Se typistää kysymyksen vain uskonnolliseksi, vaikka kyse on liikkeistä, jotka sekoittavat politiikkaa ja uskontoa rajoittaakseen yksilönvapauksia ja erityisesti naisten oikeuksia.”

Fourestin kiinnostus uskonnollisiin ja poliittisiin ääriliikkeisiin lähti kristillisen fanatismin tutkimisesta. Sittemmin hän on tutkinut paljon myös islamismia ja äärioikeistoa.

”Toiseksi viimeisin kirjani käsittelee universaaleja arvoja. Tämän päivän monikulttuurisuus asettaa niille suuria haasteita: kuinka suojella moninaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia mutta samaan aikaan pitää kiinni yhteisistä tavoitteista, kuten naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.”

Fourestin mukaan Ranskassa keskustelu tasa-arvoisesta avioliitosta on samanlaista kuin viisitoista vuotta sitten. Silloin maassa mahdollistettiin parisuhteen virallistaminen Pacs-sopimuksella.

”Ainoa ero on se, että siihen aikaan emme joutuneet huomioimaan radikaalia islamia lainkaan vaan vain radikaalit katolilaiset”, hän muistelee.

Jotkut islamilaiset järjestöt ovat avoimesti vastustaneet avioliittolakia, mutta Fourestin mukaan katolilaiset johtavat mielenosoituksia.

”Homoavioliittoa vastustavat muslimit ovat tehneet heidän kanssaan yhteistyötä mutta niin vähän kuin mahdollista, sillä he tietävät fundamentalistikatolilaisten äärioikeistolaiset kytkökset”, hän kertoo.

Muslimitaustaisen väestön määrä Ranskassa on kasvanut 15 vuodessa merkittävästi. Väestön luokittelu uskonnon perusteella on kuitenkin ongelmallista, ja arviot muslimivähemmistön koosta vaihtelevatkin kahdesta kuuteen miljoonaan.

”Monet esimerkiksi Algeriasta muuttaneet muslimit ovat hyvin maallistuneita. Kaiken, minkä tiedän poliittisesta islamista ja sen vaaroista, olen oppinut algerialaisilta, jotka ovat taistelleet sitä vastaan paljon pidempään kuin minä”, Fourest sanoo.

”Totta kai minua on syytetty rasistiksi ja islamfobiseksi siksi, että nostan näitä kysymyksiä esiin, mutta se on vain propagandaa”, Fourest sanoo ja painottaa islamismin luonnetta poliittisena liikkeenä.

”Arabikevään jälkeen liikkeen poliittisuus on huomattu esimerkiksi Egyptissä: nyt, kun islamistit ovat vallassa, heidän täytyy kantaa myös poliittista vastuuta. Silloin ihmiset alkavat huomata, että liike on juuri niin opportunistinen kuin mikä tahansa poliittinen liike.”

Islamismista puhuessaan Fourest sivaltaa ranskalaista vasemmistoa silmien sulkemisesta.

”Jotkut vasemmistolaiset eivät halua puhua näistä asioista rasismisyytösten pelossa. Tällöin äärioikeistolaiset voivat sanoa olevansa ainoita, jotka näkevät islamismin vaarat. Minun tavoitteeni on tehdä kulttuurien väliset haasteet näkyviksi ja näyttää myös se, että niihin on olemassa ratkaisuja. Ratkaisut eivät löydy rasismista vaan sekularismista ja feminismistä.”
Pieta Hyvärinen

Ranskan parlamentti käsittelee tasa-arvoista avioliittolakia tammikuun lopussa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka vieraili Pariisissa vuodenvaihteessa.

Pieta Hyvärinen

Kommentoi Facebookissa
Lahen Luomu ja Luonto 2018
Helsinki liikkuu