splash_image.jpg

Imperialismin huuruissa

Vasta suomennettu Somalia-teos on avoimen rasistinen. Miksi Gaudeamus julkaisi sen?

Ioan M. Lewisin Somalia ja Somalimaa -teos on onnistuttu naamioimaan tieteelliseksi julkaisuksi. Sen on kirjoittanut ”tunnetuin” Somalia-asiantuntija, joka keräsi natsansa tutkijana kolonialismin pimeydessä 1950-luvun Somalimaassa. Hänen läsnäolonsa siellä oli imperialistisen brittihallituksen siunaamaa.

Kirja on alun perin julkaistu 1970-luvulla ja päivitetty 2000-luvulla. Teoksesta huokuu uskollisuus brittejä, miehittäjää, kohtaan. Kirja on myös avoimesti rasistinen ja halveksuva Somalian ja Somalimaan asukkaita kohtaan.

On käsittämätöntä, että Gaudeamuksen kaltainen tieteellinen kustantaja ja Helsingin yliopistoon näinkin näkyvästi sidottu taho julkaisee vuonna 2014 tällaisen teoksen.

Julkaisutarvetta perustellaan takakannen tekstissä:

”Somalit ovat pitkään olleet yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä, mutta heidän kotimaansa on suomalaisille etäinen ja tuntematon”. Tämäkin kannanotto on rasistinen ja tökerö.

Vaikka kirjassa on sivuja 152, varsinaista tekstiä on vähemmän. Tässä on siis tiivistetty 106 sivuun Somalian ja Somalimaan historia, kulttuuri, klaanisuhteet, sisällissota ja erityispiirteet (oikeasti). Odotukset syvällisestä analyysistä kuolevat heti, kun kirjaan tarttuu. Kun kirjan avaa, yli pyyhkii helpotus siitä, ettei siinä ole sen enempää sivuja.

Kirjan ”tieteellisyys” on ennen kaikkea siinä, että kirjoittaja on taustaltaan tutkija ja julkaisija Gaudeamus. Tutkimusnäyttö jää hyvin ohueksi.

Kirja poukkoilee aiheesta toiseen, käydään läpi klaanit, maantieteelliset alueet, Siad Barren hallinnon nousu ja tuho 1970-luvulta. Missään vaiheessa kirjassa ei kuitenkaan edes viitata miehityksen aikaisiin tapahtumiin ja niiden vaikutukseen Somalian poliittiseen tilanteeseen.

Ylipäänsä poliittisia käännekohtia taustoitetaan huonosti. Ogadenian sota mainitaan, ei kuitenkaan ulkovaltojen osuutta. Tapahtumat tapahtuvat tyhjiössä, ja somalit menevät ja sotivat.

Lewis ei teoksessaan pohdi lainkaan ”tutkimuksensa” eettisyyttä. Hän ei mieti miehitetyn alueen ja sen asukkaiden tutkimisen mukanaan tuomia eettisiä ongelmia. Voisi kysyä, olivatko informantit vapaaehtoisia osallistuessaan Lewisin tutkimukseen. Mistä haastateltavien tiedot ovat peräisin? Miten Lewis määritteli tutkimuskenttänsä?

Sukupuolinäkökulma puuttuu teoksesta kokonaan. Kirjan loppusanoissa tätä puolustellaan naisten yhteiskunnallisella asemalla avaamatta väitettä kuitenkaan tarkemmin. Itsenäisyyden puolesta taistellutta Hawo Takoa tai somalialaisen kulttuurin ja runouden naispuolisia suurnimiä ei mainita.

Kirjan suurin ongelma on sen essentialistinen suhtautuminen somaleihin, mistä teosta ovat kritisoineet myös useat somalialaistutkijat. Ikään kuin somalit olisivat muuttumattomia, tavoilleen uskollisia olentoja, joista on turha hakea yllätyksiä.

Essentialismi jatkuu myös loppusanoissa, joissa kerrotaan Suomen somalialaisista hyvin yksinkertaistetusti. Heitä kuvataan kouluttautumattomiksi ihmisiksi, jotka suuntautuvat lähinnä kahdelle alalle tässä maassa. Mitään selittävää tekijää ei nosteta esiin.

Somaliaa äidinkielenään puhuvista puolet on myös suomalaisia, joten jää epäselväksi kestä puhutaan kun puhutaan Suomen somalialaisista.

”He ovat kuin petoja ilman taloja, he ovat ihmisiä, joilla ei ole päitä, heidän silmänsä ja suunsa ovat heidän rintakehässään”, John Locke kuvaili länsiafrikkalaisia vuonna 1561.

Locke aloitti narratiivin afrikkalaisuudesta ja afrikkalaisista. Perinne on jatkunut vuosisatoja, ja keksityillä kauheuksilla on perusteltu mustien afrikkalaisten alemmuutta rasistisessa ideologiassa.

Lewisin teos vaikuttaa tuon afrikkalaisuutta demonisoivan tradition viimeisimmältä kappaleelta. Suomeksi käännettynä.

Kirjoittaja on Tampereella kriittisimmät vuotensa viettänyt yhteiskunnallinen aktiivi ja vapaa toimittaja. Hän toimii Antirasismi X -verkostossa.

Ioan M. Lewis: Somalia ja Somalimaa – kulttuuri, historia ja yhteiskunta. Suomentanut Leif Sundström. Gaudeamus 2014. 152 s.

Maryan Abdulkarim

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu