Ikean uudet juonet

Ilmaisbussi vie Helsingin keskustasta Ikeaan. Tälläkö planeetta pelastuu?

Olen saanut käteeni kupposen kahvia ja pullollisen luomuomenatäysmehua. Vihreiden tuore kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen, Demos Helsingin ja Dodo ry:n Aleksi Neuvonen ja vaatteita kierrätysmateriaaleista tekevän Globe Hopen Seija Lukkala ovat nousseet Hakaniemen torilla räsymatoilla söpösti koristellulle lavalle keskustelemaan, mikä on yritysten vastuu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. Keskustelua vetää ympäristöasiantuntija Markus Tuukkanen.

Voisi kuvitella, että tilaisuuden olisi järjestänyt Maan ystävät, Luonto-Liitto tai joku muu ympäristövalistusta ajava taho. Tilaisuudesta vastaa kuitenkin huonekalukauppa Ikea.

Ikea aloittaa ilmaiset päivittäiset bussikuljetukset pääkaupunkiseudun tavarataloihinsa Helsingin keskustasta ja tiedottaa niistä nyt toimittajille. Istun viltin alla ja kuuntelen, kuinka ekohenkisessä ja kivassa keskustelussa Holopainen, Neuvonen ja Lukkala tuovat esiin, että kyllä meidän kaikkien pitäisi tehdä vähän jotain sen eteen, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä ja että Ikea on kyllä tehnyt nyt hienon teon, kun ihan ilmaiseksi pääsee ostoksille.

”Yhteiskuntarakenteesta alettiin keskustella Toivo Sukarin Ideaparkin ja Matti Vanhasen myötä. Ehdotin yrityksille privaatteja joukkoliikennevälineitä. Sen pitäisi olla oletusarvoinen tapa toimia, Ikea on nyt edelläkävijä”, Neuvonen sanoo. Hän perää keskustelua ”oletusarvoisesta” kaupunkikäyttäytymisestä ja kaipaa nimenomaan ratkaisuja, joilla koko yhteiskunnan rakennetta muutettaisiin. Matti Vanhanen visioi syyskuussa, että Uusimaa koostuisi puutarhakaupungeista. Vanhasen ajatus tyrmättiin, mutta Aleksi Neuvonen toivoo, että keskustelu yhteiskuntarakenteista jatkuisi entistä vilkkaammin.

Bussissa paneelikeskustelu jatkuu. Toimittajille tarjotaan lisää luomuomenatäysmehua. Turvavyö ei meinaa mennä kiinni, vaikka kuinka yritän. Ajattelen Ikea-laatua.

Globe Hope tekee yhteistyötä Ikean kanssa. Yritys on saanut käytettäväkseen Ikean työntekijöiden vanhoja työvaatteita, joista tehdään uusia kierrätettyjä tuotteita. ”Tarvelähtöisesti”, Lukkala lisää. ”Välillä tuntuu, että ihmisiltä on mennyt sekaisin todelliset tarpeet ja pelkät halut.”

Bussimatkalla keskustellaan vaihtoehdoista yksityisautoilulle. Kaikki ovat suurin piirtein sitä mieltä, että ihmiset ymmärtävät yksityisautoilun saastuttavan, pyöräilystä saa hyvää mieltä ja että turhaa autoilua voisi kuka tahansa vähentää. Neuvonen uskoo, että vuonna 2020 bensalitra maksaa viisi euroa.

”Informaatio haitoista pitää siirtää autoilun hintaan.”

Ikean bussit ovat ympäristöystävällisimmät mitä vain voi saada, meille kerrotaan. Ne täyttävät Euro 5 -standardit. Ikean bussilinjat eivät pyri kilpailemaan pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kanssa. Linjoilta ei pääse matkanvarrella kyytiin eikä pois.

Kun saavumme Vantaan Ikeaan, tarjolla on kahvia, teetä, omenia, viinirypäleitä ja mandariineja. Otan kupin Clipperin kamomillateetä ja omenan. Suomen Ikean maajohtaja Colin Renwick aloittaa puheenvuoronsa kertomalla, että hän suhaa lentokoneella Suomen ja Norjan väliä, sillä hän on myös Norjan Ikean maajohtaja. Eräs toimittajista kysyy, miten tämä ekologisuuspainotus sitten oikein sopii Renwickille ja eikö olisi järkevämpää tehdä itse jotain. Renwick toteaa, että lentojen määrä on kuitenkin vähentynyt hirmuisesti, kun nykyään palavereja pidetään myös netissä.

”Seuraavan kolmen vuoden aikana Ikea panostaa 1,1 miljoonaa euroa bussikuljetuksiin. Käyttämällä bussia ja kotiinkuljetusta voi huomioida ilmastonmuutoksen, mutta silti shoppailla”, Renwick kertoo. Hänen mukaansa ilmastonmuutos on buzzword, muotisana, mutta Ikeassa tehdään oikein tekojakin.

”Norjassa Ikea-bussit ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Siellä ihmiset ajattelevat, että hypätäänpä Ikea-bussiin ja pelastetaan maapallo”, Renwick intoilee. Hän lisää, ettei Ikea aina ole tehnyt kaikkea oikein, mutta että he yrittävät.

Renwick sivuuttaa sen, että ilmastonmuutokseen vaikutetaan vain, jos kulutusta kaikilla tavoilla vähennetään, ei lisätä. Puraisen kuitenkin vain omenaa ja istun hiljaa, koska en halua tulla poistetuksi paikalta.

Huomaan, että kaikki paikalle kuljetetut parisenkymmentä toimittajaa ovat naisia. Voiko siitä päätellä, että vain naisilla on vähäistäkään kiinnostusta ympäristöön? Vai onko toimituksista lähetetty koti- ja sisustustoimittajat paikalle?

”Silloin kun Ikea aloitti 50 vuotta sitten, ei vielä ollut muotia puhua ilmastonmuutoksesta. Mutta Ikea otti jo silloin nämä asiat huomioon”, Ikean sosiaali- ja ympäristöasioiden koordinaattori Marita Castrén kehuskelee. ”Esimerkiksi litteät paketit ja se, ettei tuotteita ole koottu valmiiksi, vähentävät kuormitusta. Tuotteet myös suunnitellaan niin, että niitä voi kuljettaa päällekkäin pinottuina.” Hänen mukaansa siis Ikean lähtökohtana on alun perin ollut nimenomaan ympäristönsuojelu, ei voittojen maksimointi.

Nykyään Ikea tekee yhteistyötä Unicefin, WWF:n ja Pelastaa lapset -järjestön kanssa. Liikkeet pyrkivät uusiutuvan energian käyttöön ja roskien kierrätykseen. Ikean myymälän ravintolapäällikkö Ilse Kuusinen lisää, että Ikean ravintoloissa tarjotaan luomua, vaikkeivat asiakkaat sitä juuri kysykään.

”Meillä on lämpimissä ruuissa 33 prosenttia luomua. Muita yhtä luomupitoista ruokaa tarjoavia ravintoloita ei ole. Ja ilmoittakaa minulle, jos löydätte!”

Ikean kahvi on UTZ-sertifioitua. Se ei ole Reilun kaupan kahvia. Keskeinen ero on siinä, että UTZ-sertifioitujen kahvipapujen tuottajat eivät saa maailmanmarkkinoiden hintavaihteluilta suojaavaa takuuhintaa.

Puhe kääntyy siihen, kuinka huolellisesti Ikea tarkastaa tavarantoimittajansa, ja siihen, kuinka moni niistä läpäisee tarkastuskierroksen, jossa tutkitaan tavarantoimittajien työolot ja -ehdot.

”Pari vuotta sitten huomattiin, että Aasiassa näytti kaikki olevan liiankin hyvin. Tarkastuksista tuli vain täydellisiä tuloksia. Aloimme tehdä tarkastuskierroksia ilman, että niistä ilmoitettiin ennakkoon. Tapahtui notkahdus, mutta nyt on taas noustu”, Kuusinen kertoo. Tarkkoja lukuja ei näytetä.

Kalvolla vilahtaa tieto, että Aasian tavarantoimittajista tarkastuksen läpäisee 17 prosenttia. Netistä sama tieto löytyy viime vuoden tilastoista. Kiinassa tarkastuksen ja Ikean oman Iway-sertifikaatin, jossa määritetään lapsityövoiman käyttökielto, palkat ja työolot, läpäisee surkeat neljä prosenttia. Kaikista maailman Ikea-tavarantoimittajista tarkastuksen läpäisee puolet.

Ennen kuin toimittajat ohjataan lounaalle, Ilse Kuusinen päätyy ylistämään Ikean lihapullia. Ne sisältävät 84 prosenttia lihaa, mikä on suurin lihaprosentti Suomessa myytävissä eineslihapullissa Ilta-Sanomien tekemän jutun mukaan. Yksi toimittaja kysyy, eikö ole vähän hassua, että juuri on puhuttu ilmaston muutoksesta ja on melko tunnettua, että lihansyöntiä vähentämällä ilmastonlämpenemistä voi estää. Vastauk-sena on hämmentynyttä naurua ja sen painottamista, että lihapullat on kuitenkin valtavan hyvä myyntiartikkeli. Lihapullien sijaan ei voida tarjota kasvispyöryköitä, kun ne ei nyt vaan ole lihapullia.

Toimittajille jaetaan pressilaukut, jotka Globe Hope on tehnyt käytetyistä muovisista mainosjulisteista. Sieltä löytyy 20 euron lahjakortti.

Syön luomupastaa tomaattikastikkeella, annos on ihan maukas. Minulle tarjotaan vielä kahvia, mutta päätän kiertää kaupan. Ostan lahjakortilla kirjatukia kotiin, niitä on pitänyt hankkia jo aiemmin. Ostan suklaata ja salmiakkia omalla rahalla, suomalaisina niitä ei mistään kaupasta saa kuitenkaan.

_______________

Ikean tie

• Ikeaa on syytetty lapsityövoiman käytöstä tuotteidensa valmistuksessa. Vuonna 1997 Ikeaa syytettiin erityisesti Filippiineillä ja Vietnamissa lapsityövoimalla tehdyistä tuotteista. Ikean puolustus on ollut, että ongelma on monimutkainen: he kyllä välttävät lapsityövoiman käyttöä, mutta alihankkijoiden valvominen on vaikeata.

• BBC:n Hard Talk -ohjelmassa keväällä 2007 toimittaja Stephen Sackur sai Ikean toimitusjohtajan Anders Dahlvigin myöntämään, että tavarantoimittajia ei pystytä valvomaan. Keskustelua käytiin erityisesti lapsityövoiman käytöstä ja siitä, tuleeko Ikean käyttämä puu mahdollisesti laittomilta hakkuilta tai suojelluista metsistä.

• Tavarantoimittajien tarkastuksia tehdään kerran kahdessa vuodessa. Kiinassa kaikki tavarantoimittajat tarkastetaan joka vuosi.

• Ongelmallisimpia alueita Ikean raportin mukaan ovat palkat ja ylityön teettäminen, työntekijöiden terveys ja turvallisuus, tulipalojen estäminen, vaaralliset jätteet ja kemikaalit.

Le Monde diplomatiquen artikkelin mukaan yksi tarkastuskerta kestää yleensä päivän tai kaksi. Iway-kriteeristössä on 90 kohtaa. Yhden kohdan käsittelemiseen on aikaa parhaimmillaan noin 10 minuuttia. Artikkelin toimittajat ihmettelevät, miten tällaisessa ajassa varmistutaan esimerkiksi siitä, ettei ammattiyhdistysten edustajia painosteta.

• Kiinan tavarantoimittajille tehdyistä tarkastuksista neljä prosenttia läpäisi sen vuonna 2007, yhteensä Aasian maissa tehdyistä tarkastuksista läpäisi 17 prosenttia.

• Ikeaa kritisoidaan siitä, että vaikka sen tavarantoimittajat eivät täydä edes Ikean omia ehtoja, se ei estä Ikeaa mainostamasta tuotteitaan ympäristöystävällisinä ja eettisinä.

• Ikea suunnittelee myymälöiden avaamista Tampereelle ja Kuopioon.

news.bbc.co.uk/2/hi/europe/41968.stm

www.the-latest.com/ikea-slammed-over-child-labour-and-green-issues

_______________

Oikea tie

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen on yksi lääke: päästöjen vähentäminen. Eniten ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasuja syntyy Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa liikenteestä ja energiantuotannosta.

Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää

1) vähentämällä energiankulutusta,

2) vähentämällä energiaa runsaasti vievien tuotteiden kulutusta ja

3) lisäämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energialähteitä.

Liikenteen osalta ohje on yksinkertainen: lento- ja autoliikennettä pitää vähentää.

Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ilmastoa säästää kestävien ja laadukkaiden kulutustavaroiden käyttö ja käytettynä ostaminen, kierrättäminen ja korjaaminen.

Lähde: Ilmastosivut

_______________

Älä osta mitään -päivä 28.11.

Voimassa 1/2007 julkaistiin Le monde diplomatiquen artikkeli Ikeen alla. Siinä käsitellään Ikean työläisten oloja ja eritellään Ikean käyttämää Iway-ohjesääntöä, jossa määritetään työolot. Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima.fi

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu