Hyvää joulua, sota

Christian Carioinin Päivä ilman sotaa -elokuva on sydäntäsärkevä.

ON JOULUAATTO vuonna 1914 ensimmäinen maailmansodan taisteluiden aikaan jossakin Pohjois-Ranskassa. Maisema näyttää lohduttomalta. Kevyt lumipeite on peittänyt alleen piikkilankojen tuolle puolen jääneet taisteluissa kuolleet. Tykistökeskitysten raiskaama alue on täynnä ammusten möyhimää maata ja kuoppia. Tähystäjät vahtivat tarkkoina yllätysiskujen varalta.

Pyyhin vaivihkaa elokuvateatterissa silmäkulmastani kyyneleitä.

SKOTLANTILAISTEN RINTAMALTA alkaa yllättäen kuulua säkkipillin läpitunkevalla ponnella säestettyä laulua. Lähistöllä, omilla tahoillaan juoksuhaudoissaan lymyävät Ranskan ja Saksan sotamiehet jäykistyvät kuuntelemaan. Mistä kuuluu tuo laulu? Ja skottisotilaat vain lisäävät puhtiaan, laulu raikaa yhä voimakkaammin.

Melodian napattuaan saksalaisten rintamalla sotinut tenori yhtyy lauluun kuuluvalla äänellään. Nyt jähmettyvät puolestaan skottisotilaat. Ken laulaa? Ja saksaksi?

Yhtäkkiä saksalaisten juoksuhaudan reunalle nousee sotilaiden kunniaksi toimitettuja joulukuusia. Saksalaistenori astuu laulunsa haltioittamana uhkarohkeasti juoksuhaudasta ylös taistelutantereelle ja lähtee kulkemaan kohti vihollislinjoja.

Ranskalaisten ja skotlantilaisten juoksuhaudoissa alkaa olla levotonta. Vihdoin upseerit astuvat varoen ei-kenenkään maalle ja lähestyvät laulavaa saksalaismiestä.

Upseerit vaihtavat muutaman sanasen ja päättävät yhteistuumin tulitauosta.

Taisteluissa ryvettyneitä sotilaita alkaa pikkuhiljaa kohottautua juoksuhaudoista arkaillen ja kivääreitään lujasti puristaen. Kaatuneita täynnä oleva taistelutanner täyttyy vähitellen ihmettelevistä skottilaisista, ranskalaisista ja saksalaissotilaista, jotka tekevät varovasti tuttavuutta toistensa kanssa.

CHRISTIAN CARIONINPäivä ilman sotaa -elokuva on sydäntäsärkevä. Miehiä jaksamisensa rajoilla jossakin jumalan selän takana sotimassa kaukana rakkaistaan kuolemanloukkuun ajettuina. Mutta voisiko tositapahtumaan perustuva joulun tulitauko toistua meidän aikanamme?

Päivä ilman sotaa ei tee kenestäkään ensimmäisen maailmansodan osapuolesta julmaa vihollista. Rintamalla sotivat miehet esitetään inhimillisinä, tuskaa ja pohjatonta epätoivoa tuntevina ihmisinä, joiden elämä on hajonnut sodan takia. Mitä järkeä on sotimisessa?

Carionin elokuvassa dramatisoidaan asemasotavaiheen taistoissa esiintynyttä hämmentävää vihollisten välistä veljeilyä. Tekijä uskoo ihmeisiin. Sodan kipeyttä kuvaavasta elokuvasta kasvaa rauhan ja joulun sanoman julistus. Toisiaan vastaan taistelemaan käsketyt miehet kohtaavat kasvoista kasvoihin ja saavat takaisin ihmisyytensä niin itsensä kuin muidenkin silmissä eräänä jouluaattona 1914.

Christian Carionin Päivä ilman sotaa saa ensi-iltansa 16.12.

Päivi Nikkilä

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu