Hylkeitä laskemassa

Biologi Antti Halkkaa pelottaa ilmastonmuutoksen vaikutus Itämereen ja erityisesti alueen arktisiin lajeihin.

Vielä sata vuotta sitten Itämeressä oli 100 000 harmaahyljettä eli hallia ja jopa 200 000 norppaa. Metsästys on vähentänyt kantoja voimakkaasti. Antti Halkka, WWF:n Itämeren hyljetyöryhmän puheenjohtaja, on seurannut Itämeren hylkeiden tilaa 1980-luvulta asti.

”Merkittävin syy norpan huonoon nykytilaan ovat ympäristömyrkyt. Viidennes Perämeren aikuisista norppanaaraista on edelleen pysyvästi lisääntymiskyvyttömiä PCB-yhdisteiden aiheuttaman kohdunkuroumataudin takia. Norppa on ilmeisesti fysiologisesti harmaahyljettä herkempi myrkyille”, Halkka kertoo.

WWF on laskenut harmaahylkeitä vuodesta 1986. Hylkeet lasketaan keväällä niiden vaihtaessa karvaa kuivalla maalla tai jäällä. Laskenta tehdään lentokoneista ja veneellä. ”Suomessa hallit lasketaan ottamalla lentokoneesta kuvia ja laskemalla hylkeiden määrä kuvista. Yhdellä lennolla voi koneesta nähdä miltei puolet Itämeren harmaahylkeistä, kun tietää paikat”, Halkka sanoo. Halleja laskee myös riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Norppia on laskettu Suomessa vasta viime vuosina. Laskemisen aloittivat WWF:n Turun saariston asiantuntijat. Aiemmin ei osattu epäillä, että Saaristomerellä voisi olla jäljellä oma norppakanta. ”Saaristomereltä on löytynyt muutaman sadan norpan kanta. Se keskittyy Saaristomeren kansallispuiston ja Kökarin alueelle.”

Harmaahylkeitä metsästetään jälleen runsaasti. Suomi ja Ahvenanmaa ovat antaneet yhdessä lähes tuhat lupaa, mikä on melko suuri määrä suhteutettuna Suomen 8000–9000 hylkeen laskettuun kantaan.

”Norppaa ei metsästetä, mutta jotkin tahot ovat ehdottaneet, että metsästys aloitettaisiin uudelleen. Norppien lisääntymishäiriö on kuitenkin yhä vakava ja kannan terveydentila kaukana normaalista”, muistuttaa Halkka.

Uusin uhka Itämeren hylkeille ovat leudot talvet ja ilmastonmuutos. Erityisesti lumen ja jään väheneminen uhkaa norppaa, joka synnyttää kuuttinsa lumipesiin eikä osaa poikia maalle kuten harmaahylje. Itämeren norpat synnyttävät kuuttinsa helmikuun lopussa Matin päivän tienoilla. Harmaahylkeiden poikaset syntyvät hieman myöhemmin. Harmaahylkeitä on nykyään Itämeressä noin 20 000, norppia noin puolet siitä.

”Viime vuosina on ollut paljon huonoja talvia eteläisten norppien kannalta, kun lunta ei ole riittänyt pesään eikä oikein jäätäkään alustaksi. Lumipesä suojaa kuutteja pakkasilta, siellä on paukkupakkasillakin vain jääkaappilämpötila. Jos kuutti joutuu sukeltamaan ja sen turkki kastuu, se voi paleltua ilman pesän suojaa. Myös ketut ja suuret lokit voivat uhata suojattomia kuutteja.”

Antti Halkka yrittää selvittää tutkimuksessaan Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa hylkeisiin. ”Keskeinen vaikutus on jään väheneminen. Ilmastomallien mukaan Saaristomerellä tulee vuosina 2071–2100 olemaan jäätä keskimäärin vain kolmen viikon ajan. Vertailukautena 1961–90 jääpeite pysyi keskimäärin kolme kuukautta. Norppa imettää lumipesässä viitisen viikkoa, joten on vaikea uskoa, että se pärjäisi tulevissa talvissa”, Halkka toteaa. ”Olennaista on vaihtelu, sillä jotkut jäätalvet voivat Saaristomerellä tulevaisuudessakin olla parin kuukauden mittaisia. Tällä hetkellä tutkimme voisiko norppa selvitä näiden poikkeustalvien varassa.”

Halkan tutkimuksen perustana ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työtä varten laaditut mallit ja Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin laskelmat. ”On pelottavaa nähdä, miten täysin Itämeren ja Fennoskandian ilmasto tulee muuttumaan sadan vuoden kuluessa. Lumipeite häviää ja tunturit metsittyvät. Sadan vuoden päästä heikompina jäätalvina jäätä on vain Perämeren pohjukassa. Samoin ulompi Saaristomeri on monina talvina kokonaan jäätön. Häviäjiä tulevat olemaan varmasti sekä Itämeren että mantereen monet arktiset lajit. Tämä luoteisen Euroopan rikkaus tulee paljolti häviämään”, Halkka ennustaa.

Tänä talvena norpilla menee kuitenkin hyvin, koska lunta ja jäätä riittää. Keväällä Antti Halkka pääsee taas hylkeiden lähituntumaan. ”Hylkeet tulevat toisinaan veneen lähelle tuhisemaan ja katsomaan vierailijaa. Vaikka hylkeitä ei näkisikään, harmaahylkeiden ’laulu’ kuuluu jopa kymmenen kilometrin päähän”, hän kertoo. ”Norpan kuutin näin ensimmäistä kertaa vasta viime vuonna. Se oli suojattomana jäällä ja katseli ihmeissään ohi ryskyttävää laivaa.”

Sini Harkki

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu