splash_image.jpg

Huåraus on okej?

Seksinoston kriminalisointia Suomessa perustellaan Ruotsin hyvillä kokemuksilla. Ovatko ne hyviä?

Suomessa keskustellaan seksin oston täyskriminalisoinnista. Keskustelun käynnistivät ministerit Anna-Maja Henriksson ja Päivi Räsänen viime kesänä.

Nyt oikeusministeri Henriksson on tilannut tutkimuksen nykyisen lakimallin ja sen vaihtoehtojen selvittämiseksi. Selvityksen toteuttaa täyskriminalisaation kannattajaksi profiloitunut Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Johanna Niemi. Viimeisten tietojen mukaan selvitys ilmestyy elokuussa.

Seksin oston täyskieltoa on sovellettu ensimmäisenä maailmassa Ruotsissa, jossa laki tuli voimaan vuonna 1999. Tämän vuoksi siitä puhutaankin Ruotsin mallina. Norja ja Islanti seurasivat Ruotsin esimerkkiä vuonna 2009.

Kieltoa ajetaan Suomeenkin usein sillä perusteella, että kokemukset Ruotsissa ovat positiivisia. Näin ei kuitenkaan voi aiheesta tehtyjen tutkimusten pohjalta yksioikoisesti sanoa.

”Ruotsin mallista” on tehty loputtomasti erilaisia raportteja ja kommentaareja. Silti koko lain vaikutuksista tiedetään yllättävän vähän.
Tieteellistä, akateemisen vertaisarviointiprosessin läpikäynyttä tutkimustietoa Ruotsin mallin vaikutuksista on niukasti. Tieto on hataraa ja monitulkintaista. Akateemista tutkimusta, joka puhuisi yksiselitteisesti mallia vastaan tai sen puolesta, ei ole olemassa.

Ruotsissa ostokiellolle on asetettu kaksi päätavoitetta: kysynnän vähentäminen ja naisia kunnioittavan symbolisen viestin lähettäminen yhteiskuntaan.

Mallin taustalla on voimakas tasa-arvoideologia. Sen vieminen muihin maihin on alusta asti ollut yksi lain julkilausutuista tavoitteista. Sekä hallinnon edustajat, poliitikot että kansalaisjärjestöt ovat käyttäneet aikaa ja rahaa kansainväliseen lobbaukseen. Journalisteille ja alan avaintoimijoille kustannettiin ilmaisia vierailuja.

Miten tavoitteet sitten ovat toteutuneet?

Keskeiseksi kiistakapulaksi Ruotsin mallin toimivuudesta on noussut Ruotsin hallituksen vuonna 2010 teettämä virallinen arviointi lain vaikutuksista. Oikeuskansleri Anna Skarhedin toteuttaman arvioinnin mukaan seksin ostokielto Ruotsissa on vähentänyt prostituutiota ja ihmiskauppaa sekä muuttanut asenteita seksin ostoa kohtaan kielteisemmiksi.

Arviointia käytetään laajalti Ruotsin mallin poliittiseen puolustamiseen ja edistämiseen ympäri maailmaa.

Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue Skarhedin tulkintoja.

Siitä vallitsee suhteellisen suuri yksimielisyys, että katuprostituutio on lain voimaantulon jälkeen puolittunut. Osittain tämä liittyy poliiseille valvontaan annettujen resurssien lisääntymiseen. Sisätiloissa tapahtuvasta seksin myymisestä sen sijaan ei ole tietoa ennen tai jälkeen lain voimaantulon.

On siis hyvin vaikeaa arvioida määrällisiä muutoksia, sillä ei tiedetä, ovatko katuprostituutiosta poistuneet siirtyneet pois markkinoilta vai vain toisille areenoille.

Tutkimuksissa puhutaan myös vaikutuksista ihmiskauppaan ja ”ihmiskauppaa luovaan ilmapiiriin”, mutta kaikki tieto aiheesta on epävarmaa ja luonteeltaan hyvin spekulatiivista. Ruotsissa ei ole vertailukelpoisia tilastoja ihmiskaupasta ennen ja jälkeen lain voimaantulon.

Toisaalta useiden selvitysten mukaan lain voimaantulon jälkeen seksin myymiseen liittyvä stigma on lisääntynyt, kilpailu on kiristynyt ja toimintaympäristö on muuttunut kovemmaksi ja väkivaltaisemmaksi seksin myyjille.

Tämä koskee erityisesti ryhmiä, joilla on vähemmän resursseja mukautua lakimuutokseen. Näitä ovat esimerkiksi siirtolaiset, kadulla seksiä myyvät sekä päihdeongelmaiset. Luottamus viranomaisiin ja poliisiin on vähentynyt, ja pääsy tukipalveluihin on vaikeutunut.

Yksi keskeinen lakia sekä sen toteuttamista ja arviointia koskeva kritiikki on ollut, että seksiä myyviä tai heidän etujärjestöjään ei ole kuultu prosesseissa.

Ongelmallista on myös se, että seksiä myyvien ja heidän etujärjestöjensä puheenvuorot ohitetaan ja kiistetään jatkuvasti sanomalla, että he eivät edusta lailla suojeltavaa oikeaa prostituution uhria, vaan hyvin pientä ja hyväosaista seksiä myyvien joukkoa.

Niina Vuolajärvi

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu