pinnalla

Siis mitä? Eivätkö kaikki tapahtumat olekaan Helsingissä? Uskomatonta.

lyhyt matka olville

Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto, 12 600 euroa, jaettiin 1. joulukuuta ja voittajaksi selvisi Arto Salminen romaanillaan Lahti (WSOY 2004). Olin ilmoittautunut mukaan julkistustilaisuuteen, mutta en sitten päässytkään paikalle.

Kaksi tuntia ennen ajankohtaa tarkistelin osoitetta minne mennä, jolloin huomasin, että tilaisuus pidetään Iisalmessa. Siis mitä? Eivätkö kaikki tapahtumat olekaan Helsingissä? Uskomatonta.

Palkinto jaettiin Iisalmessa kuuleman mukaan siksi, että se on Olvin kotipaikka. On kai tuokin jokin peruste. Toisaalta sain selville että säätiö on aivan eri juttu kuin panimo, joten en olisi kuitenkaan päässyt tehtaalle juopottelemaan. Että ihan hyvä näin. Helsinki rocks. Onnea silti voittaneelle.

_______________

kallion kieltolaki

Olen asunut Kalliossa yhdeksän kuukautta ja viihtynyt varsin loistavasti paria typerää naapuria lukuun ottamatta. Eniten päähän ottaa se, että Kalliossa anniskeluoikeus päättyy jo kahteen. ”Kieltolakihan” säädettiin, jotta Kallion yöelämä rauhoittuisi, mutta kyseistä syrjintää en pysty henkilökohtaisesti ymmärtämään.

Käyttäytymishäiriöihin en ole Kalliossa tänä aikana törmännyt, joten en usko, että pari myöhempään auki olevaa ravintolaa voisi tilannetta muuttaa. Päinvastoin. Silloin ei sentään koko ravintolakansa pamahtaisi samaan aikaan kaduille vellomaan. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki on tehnyt kuluneella valtuustokaudella ”kieltolain” kumoamisesta aloitteen, mikä ei valitettavasti saanut myönteistä vastaanottoa.

Arhinmäen mukaan anniskelupolitiikka on muutettavissa, mutta se vaatii entistä voimakkaampaa kalliolaisten yhteistä rintamaa. Tästä pitäisi tehdä alueen asukkaiden kansanliike. Olen ehdottomasti mukana.

_______________

diiliä & delfiinejä

Sinkkuelämää loppui televisiosta, mitä minä nyt teen? On tämä kamalaa. Kävin katsomassa MTV3-kanavan kevään 2005 ohjelmiston esittelyn, jos he vaikka olisivat keksineet uuden loistavan ohjelman minua viihdyttääkseen. Mutta ei niin ei. Tiedossa on taas kerran tavallisten pulliaisten tuijottelua, kuten ylipainoisten kilpailua läskiensä kanssa tai diili Jari Sarasvuon kanssa. Siinä taas draamaa kerrakseen. Ja minä kun luulin, että nämä reality-ohjelmat ovat ihan out. Pahimmat moitteet voi antaa kuitenkin Heidi Willmanille, joka juontaa Me Delfiinit -ohjelman. Ei siis vieläkään vapautta näkyvissä Särkänniemen lemmikeille. Hyi, Heidi, hyi.

_______________

tuhat & yksi öitä

Aleksanterin teatterissa järjestettiin marraskuun lopulla Tuhat ja yksi yötä – Arabialaisen musiikin ja tanssin juhla, Tuhat ja yksi askelta -tapahtuman päätösgaala. Alivaltiosihteeri Pertti Majasen sanoin: It looks like full house tonight. It’s great. Totta tosiaan. Gaalan esiintyjät tulivat eri puolilta arabimaailmaa.

Ehdottomasti mielenkiintoisin oli egyptiläinen musiikki- ja tanssi-ryhmä al-Tannoura. Tannoura tarkoittaa arabiaksi suurta hametta. Esityksen kohokohta oli se, kun mies tanssi ympyrää kymmenen minuuttia putkeen heiluttaen suurta värillistä mosaiikkikankaista hametta. Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta se oli loistavaa katsottavaa. Toisin kuin itämaisen tanssin uranuurtaja Leila Haddad, joka oli tosi tylsä. Mikäli en olisi tapahtumasta juttua tehnyt, olisi luultavasti jäänyt tämäkin kokemus väliin. Onneksi näin ei käynyt. Loistava kokemus.

_______________

petri & könsikkäät

Joulun aikaan ihmiset tuntuvat menevän täysin sekaisin hyvällä ja pahalla, joten päätin osallistua henkeen menemällä Petri Laaksosen uuden joululevyn julkistamiskonserttiin Johanneksen kirkkoon.

Yllätyksekseni sain jopa pariin otteeseen loistavat väreet kulkemaan selkääni pitkin, mutta ei tämä taida olla silti minun juttuni. Olin jopa saada itsekseni pienen hysterian aikaan Petrin laulaessa ranskaksi ”Heinillä härkien kaukalon”. Kappaleen nimi on ranskaksi Entre le beauf ja luulin sen tarkoittavan suomeksi ’Tuokaa kinkku’.

Kokeilkaapa hyräillä kappaletta seuraavaksi noilla sanoilla ja pitää pokkaa yllä kirkossa. Se siitä kauniista kappaleesta. Sen verran pitää kuitenkin sanoa, että mikään ei voita komeitten nuorten miesten hyvin laulavaa kuoroa. Terveisiä vaan Könsikkäille.

Petri Laaksonen & Könsikkäät Helsingin Laajasalon kirkossa ke 22.12.

www.petrilaaksonen.net

_______________

Milla Rinne, milla.rinne@voima.fi

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu