5×5 | viisi ihmistä lukee kaunokirjan

5×5 | viisi ihmistä lukee kaunokirjan

mitä sähkö on?

1. Mikä on homman nimi? Noin ihminen silloin tällöin itseltään ja ympärilleen eksyneiltä saattaa kysyä. Aiheellisesti. Luuleekohan se saavansa tyydyttävän vastauksen?

2. Muistaakohan ihminen sen hetken, kun kaikki alkoi mennä vääjäämättä päin helvettiä? Ehkä se tapahtui niin varhaisella iällä, että muisti ei tavoita. Jos tuota yhteen hetkeen ylipäänsä on palautettavissa.

3. ”Kukaan ei vastaa vahingoista, joita ihmiset toisilleen aiheuttavat.” Noin toteaa Seppälä ja taitaa olla oikeassa.

4. Kun katselee peiliin tai miettii elämää noin ylipäänsä, niin eipä paljon naurata. Jos naurattaakin, niin se nauru on aika koleaa.

5. Joskus syksyisin kun on kuulas ja kaunis päivä, voi tuntea hetkellistä unohduksen onnea. Mutta nopeasti noista ajatuksista havahtuu varmaan tietoon siitä, että lumi tulee pian.

Lukija: Tomi Lähde, toimihenkilö

Kirja: Juha Seppälä. Mitä sähkö on? 203 s. WSOY 2004.

_______________

kulunut aika

1. Kertoja on kylmän marttyyrin ja väkivaltaisen moralistin surullinen lapsi.

2. Rakkaus tarkoittaa merkkiäänten väsymätöntä odottamista toisista huoneista.

3. Lapsessa on sekä toivo että kaikki mahdollisuudet menettää se.

4. Joulu on vaarallinen, eikä hyviä neuvoja ole.

5. Mitään tästä ei voida sanoa suoraan.

Lukija: Hanna Weselius, valokuvaaja

Kirja: Hanne Ørstavik. Kulunut aika. Suom. Outi Menna. 237 s. Like 2004.

_______________

väinämöinen, vanhana syntynyt

1. Kalevala on sitä parempi, mitä useampia niitä on.

2. Äidit ovat kaikkivoipia, aikamiespojat surkuhupaisia.

3. Ei ole juuri tolkkua näissä tarinoissa, tolkuttoman hauskaa kyllä.

4. Kieli se on joka jyllää, niin ennen kuin nyt.

5. Mitäs jos ottaisi vielä enemmän vapauksia? Keksisi uusia juonenkäänteitä? Laittaisi Väinämöisen naimisiin?

Lukija: Tere Vadén, filosofi

Kirja: Petteri Hakkarainen: Väinämöinen, vanhana syntynyt. 222 s. Johnny Kniga 2004.

_______________

lentämisen alkeet

1. Kuvaus näytelmän tuottamisesta teatteriin oli valaiseva, oivalsin erot ja yhtäläisyydet verrattuna tv-ohjelmatuotantoon.

2. Ihmisen tarve tulla nähdyksi ei välttämättä toteudu, vaikka sadat silmät tuijottaisivat katsomosta illasta toiseen ja kymmenet kädet hakkaisivat olalle baarissa.

3. Arokivi, Kariranta, Sarkamaa, Leimukallio, Koivuluoma… Kauniita sukunimiä, sopivat mainiosti myös Sinä&Minän novellien komeille eläinlääkäreille.

4. Päähenkilö Vesa on inhimillinen itsekeskeinen hahmo, joka kasvaa ihmisenä tarinan kulkiessa. Ehkäpä niin voi tapahtua myös entiselle poikaystävälleni…

5. Teatteri on elämää suurempi paikka, eivätkä näyttelijät ole tavallisia ihmisiä.

Lukija: Gitte Enjala, kuvaussihteeri

Kirja: Reidar Palmgren: Lentämisen alkeet. 254 s. Otava 2004.

_______________

iisakin kirkko

1. Kari Hotakainen revittää tutuksi tulleella tyylillään viime vuosien tapahtumista hiihtäjien dopingkäryistä Pietarin 300-vuotisjuhliin.

2. Kirjassa isän 75-vuotias elämä käydään terävin lyhyin välähdyksin läpi, kuvaus kulkee kuolleesta Kyllikki-vaimosta Pietariin päätyneen maalaripojan, kirkonkultaajan, uskoon hurvahtamiseen.

3. Tämäkö meitä vanhenevia miehiä odottaa, jos sairastumme hyvinvointi-Suomessa? Tämänkö vuoksi olemme raataneet läpi elämämme!

4. Kirjan toinen puoli Venäjä tuo naapurimaan asiat iholle. Venäjä nousee!

5. Sankareiden nopeat käänteet Iisakin kirkon ympärillä liikkuvat uskomuksien ja ennakkoluulojen kierteessä Putinista pesäpalloon. Lyhyet helppolukuiset luvut käy nautinnolla illassa parissa läpi.

Lukija: Toivo Koivisto, pitkäaikaistyötön & harrastajavalokuvaaja

Kirja: Kari Hotakainen. Iisakin kirkko. 176 s. WSOY 2004.

_______________

Voima

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu