voima puhuu | porvarillinen media

Näin Voiman ensi kerran ystäväni keittiönpöydällä.

Näin Voiman ensi kerran ystäväni keittiönpöydällä. Hänellä oli lehdessä mainio pyöräilykulttuuria käsittelevä liikennekolumni. Tässähän on muutakin kivaa kuin kaverin kolumni, huomasin.

Toisenlaisen lähestymisen Voimaan tein keväällä 2003, kun kaveri pyysi minua malliksi kolumninsa kuvitukseen. Sain päälleni hauskat Plastic Pony -kuteet.

Seuraavaksi myin Voimalle jutun siviilipalveluksen Vokt-koulutuksesta ja kohta olin jo lehdessä töissä.

Yhdeksän Voima-kuukauden jälkeen on rentouttavaa jatkaa opiskelua. Unelmaduunipaikka Voima ei ole, mutta hyvä työpaikka. Voima on nuorelle toimittajalle kiva pelikenttä, jolla voi kokeilla eri lajeja ja tyylejä. Rikastumaan täällä ei pääse, mutta se ei ole ahnaan työnantajan vika.

Jään kaipaamaan aamupalavereja, joissa ei murahdella unisena kahvikupin äärellä vaan herätellään työkavereita yhteisen aamiaisen voimin. Palaveri venyy helposti kolmeen, kun innokkaimmat pääsevät ideoimaan päättömiä aiheita.

Ruokatunnilla kokoonnutaan Voiman omaan työpaikkaruokalaan pirttipöydän ympärille maistelemaan työkaverin laittamaa kasvisruokaa. Minusta se on söpöä ja kuvastaa hyvin yhteishenkeä.

On myönnettävä, etten tehnyt kertaakaan ruokaa. Söin vain. Ja ne soijamöykyt olivat kyllä hirveitä.

Mitä muuta minusta on tullut kuin kasvispainotteinen lihansyöjä? En tiedä, mutta ainakaan en ole muuttunut punavihreäksi, jollaiseksi lehteä on väitetty. Eurovaaleissakin äänestin kokoomusta. Sori.

Illalla töiden jälkeen kääntelin Hesarin sivuja ja silmäilin otsikoita, kunnes silmät tarttuivat mielenkiintoiseen otsikkoon. Hyvinkään poliisilaitos oli valittu valtion parhaaksi työpaikaksi.

Neljä vuotta sitten Hyvinkään poliisiasemalta lähdettiin pois heti, kun mahdollisuus tuli. Mutta nyt siellä viihtyvät asiakkaatkin! Mitä tapahtui?

Työntekijät hankkivat työpaikalle räsymaton, viherkasveja, pipareita ja Ransu-koiran näköisen nuken. Sehän kuulostaa ihan Voiman toimitukselta, ajattelin. Tällaiset pienet ratkaisut ovat yksi syy, miksi jaksaa tulla aamulla töihin.

Voima on lehti, josta tykätään tai ei tykätä. Sama peilautuu myös toimitukseen. Vieraiden käydessä täällä he ihastuvat tai vihastuvat. Voi kun veikeä, herkistelee yksi. Mikä paikka tää oikein on, ällistelee toinen.

Tule katsomaan, ihastutko vai vihastutko.

Sami Takala, sami.takala@voima.fi

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu