rahan voima | pääsylippu luontoon

Lintuharrastus saattaa alkaa aivan viattomasta halusta tietää, minkälaisia siivekkäitä läheisellä merenlahdella asustaa.

Lintuharrastus saattaa alkaa aivan viattomasta halusta tietää, minkälaisia siivekkäitä läheisellä merenlahdella asustaa. Kun koskelot, sorsat ja sotkat ovat tulleet tutuiksi, edessä on ensin perusvarustuksen, eli lintukirjan ja kiikarin uusiminen, ja sitten matkustelu ympäri maailmaa uusien lintulajien perässä.

Maailmalla järjestetään runsaasti lintuaiheisia luontomatkoja. Linnuille rakennetaan levähdys- ja ruokailupaikkoja siinä missä turisteillekin. Luonnon tuotteistaminen on sinänsä hyvä juttu, sillä yksin tuntemattomassa pöpelikössä ei näe eikä löydä puoltakaan siitä, mitä muiden seurassa.

Tuote nimeltä luonto ei saisi olla ainoa tapa nauttia luonnon moninaisuudesta, vaan lähiluonnon tulisi olla saavutettavissa yhtä helposti kuin lähikirjasto tai -koulu. Asutuksen läheisyydessä sijaitsevassa metsikössä tai rannalla ei useimmiten pesi harvinaisia lajeja, mutta tavallistenkin lintujen elämänmenon seurailu on virkistävää.

Helsinki on ollut erityisesti merenrantojensa vuoksi mukava asuinpaikka. Tuon tuosta niistä nyt nakerretaan viipaleita asuin- ja työpaikkakäyttöön. Vuosaaressa on tähän asti riittänyt vapaata rantaa, mutta nyt asukasmäärän kasvu näkyy.

Uutelan poluilla kuljetaan viikonloppuisin jonossa ja roskia on joka vuosi yhä enemmän. Osalla Uutelan alueesta ei saa liikkua tiettyinä aikoina, mutta varsin usein keväisin näkee suoraan pesille tallustelevia kaupunkilaisia. Alueen toisella puolella ovat uhkana satama ja sen liikenne, toisella puolella asunnot.

Tekeillä on myös Uutelan kanava – 17 miljoonaa euroa. Sen vuotuiset hoitokulut ovat puolen miljoonan euron luokkaa. Kanava tuntuu järjettömältä investoinnilta paikassa, jossa viihtyvyys olisi ollut parannettavissa vähemmälläkin kaivelulla.

Vuosaaren lukuisat luontokohteet eivät kestä kokonaisen pienen kaupungin mukanaan tuomaa kulutusta. Viime kesänä lintujen pesintä joutui koetukselle sateiden ja kolean sään takia, mutta tuskinpa sitä edisti myöskään yötä päivää jatkunut ruoppaus Särkkäniemen suojelualueen lähellä.

Jos tällaisten lähialueiden luontoarvot jatkuvasti ohitetaan suunnittelussa, tuotteistettu luontomatkailu on kohta ainoa tapa nähdä muitakin otuksia kuin puluja. Se taas merkitsee sitä, että lintuja ja luontoa harrastavat vain ne, joilla on tarpeeksi irtorahaa käytössään.

Gerry B. Ilvesheimo, gerry.b.ilvesheimo@helsinki.fi

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu