suomea etsimässä

Lukuaika: < 1 minuutti

suomea etsimässä

Miten suomalaisuus tuotetaan, tehdään ja kerrotaan?

Suomi toisin sanoen -artikkelikokoelma tarkastelee sitä, miten suomalaisuus tuotetaan, tehdään ja kerrotaan. Kirjan kirjoittajista Mikko Lehtonen ja Olli Löytty ovat alun perin kirjallisuustieteilijöitä, Petri Ruuska sosiologi.

Kirjoittajien mukaan olemuksellista, pysyvää suomalaisuutta ei ole, vaan se muotoutuu jatkuvasti neuvottelussa toisten kanssa – sitä rakennetaan ja tuotetaan päivittäin. Lehtosen sanoin kirjan mielenkiinto on siinä, ”onko Suomesta ja suomalaisuudesta mahdollista puhua ilman, että uusintaa käsitystä, jonka mukaan Suomen maan ja kansan ominaisuudet ovat peräisin niistä itsestään”.

Suomalainen identiteetti muovautuu nykyään yhä useammin populaarikulttuurissa, kuten vaikkapa jääkiekossa ja suomirokissa. Lehtosen mukaan populaaria ei ole vain uusi ja jännittävä, vaan myös se, joka toistuu samanlaisena. Kaikkein populaareinta on se, mikä on muuttunut niin itsestään selväksi, ettei sitä edes huomaa. Tällaista huomaamatonta toistoa ovat tavat, seremoniat, rituaalit.

Olennaista on toisto. Kun identiteettiä muokkaavat asiat esiintyvät suomalaisten puheessa tarpeeksi usein, ne alkavat olla totta.

Ajatus suomalaisen yhtenäiskulttuurin olemassaolosta on yhä yleistä. Määritelmät eivät kuitenkaan vain kuvaa, vaan myös tuottavat kansallista, väittää Löytty. Kun toistelemme tarpeeksi olevamme ihan tavallisia suomalaisia, alamme lopulta kuulostaa samanlaisilta.

Puheella ”kansanluonteesta” pyritään selittämään ihmisten arvomaailmaa ja käyttäytymistä. ”Kansanluonteesta puhuttaessa suomalaisten käyttäytymistä selitetään heidän ominaisuuksillaan, vaikka perustellumpaa olisi tarkastella tilannetta ja toiminnan logiikkaa”, Lehtonen arvioi.

Suomalaisuus ei tietenkään ole vain kuvitteellinen kategoria. Esimerkiksi agraarisuus ja köyhyys ovat antaneet suomalaisille yhteisiä piirteitä.

Suomesta puhuminen kulttuurisesti yhtenäisenä on kuitenkin suomalaisuuden olemuksellistamista. Olemuksellistamisen sijaan Suomesta olisi puhuttava muista riippuvaisena suhteiden kimppuna.

Kansallista identiteettiä tarvitaan eriytyvässä maailmassa vieläkin, koska ihminen on vajavainen ilman toisia.

Mikko Lehtonen, Olli Löytty & Petri Ruuska: Suomi toisin sanoen. 192 s. Vastapaino 2004.

Nora Varjama

  • 9.9.2009