Ranskalaisen Thomas Balmés’n Säädyllinen tehdas kuvaa Nokian eettisiä periaatteita valvovan Hanna Kaskilahden vierailua Kiinaan, missä Kaskilahti tarkastaa, että alihankkija noudattaa sijoittajille tärkeitä eettisiä ja ympäristönormeja.
Nokian kriittinen tarkastelu on tabu suomalaistoimittajille, ja aihetta koskeva dokumenttielokuva on helpompi tehdä muualla. Ranskalaisen Thomas Balmés’n Säädyllinen tehdas kuvaa Nokian eettisiä periaatteita valvovan Hanna Kaskilahden vierailua Kiinaan, missä Kaskilahti tarkastaa, että alihankkija noudattaa sijoittajille tärkeitä eettisiä ja ympäristönormeja.
Hommassa on vahva huijauksen maku, kun naisvaltaisen tehtaan palkkoja korotetaan minimipalkan tasolle kaksi viikkoa ennen tarkastusta. Kirjallisia työsopimuksia ei ole, joten tehdas ei riko lakia. 15-vuotiailta näyttävien tyttöjen pitäisi olla täysi-ikäisiä, mutta henkilöllisyystodistusten väärennys näkyy onnistuvan myös Kiinassa. Kirjanpitokin on suhteellinen käsite.
Tätähän globalisaatio on. Kouluttamattoman työvoiman työ pakenee halvimpiin maihin, joissa työntekijät ovat järjestäytymättömiä ja ulkopuolelta tuleva valvonta muuttaa asioita vain siksi ajaksi, kun tarkastajat ovat paikalla. Ja tarkastajat voivat todeta, että asiat olivat pääsääntöisesti hyvin ja yleisesti ottaen toimittiin maan omien lakien mukaan.
Suomalaisen mobiiliglobalisaation narsismi paljastuu dokumenttielokuvassa Riot-On!. Riot-E-firman entiset työntekijät, jotka ovat elokuvankin takana, tietävät, kuinka tuote myydään. Elokuvateatterilevityksen edellä julkisuuteen lanseerataan ohjaaja Kim Finnin kansikuvajuttu City-lehdessä. Jutussa kerrotaan vuosina 2000–2002 toimineen firman ja sen työntekijöiden holtittomasta menosta, törsäilystä ja seksiorgioista.
Epämääräinen huhu elokuvalle vaadittavasta esityskiellosta avaa oven Helsingin Sanomien pääuutissivulle ja taloussivulle.
Riot-On! kertoo, kuinka kuusi yritteliästä nuorta miestä tuottaa Suomen kännykkämaineen, supliikin ja ammattimaisen röyhkeyden turvin idean uuden ajan yrityksestä. Kuten kansansadussa, porukka ryhtyy koukuttamaan rahoittajia säkki ilmaa täynnä. Valhe ei ole oikeastaan valhe silloin kun se voidaan muuttaa prosessin kuluessa totuudeksi, sanoo elokuvassa firman kärkihahmo Jan Wellmann. Lainarahalla firma ostaa oikeuksia tunnettuihin massaviihdeteoksiin, mutta kykenee tuottamaan vain kivi, paperi, sakset -puhelinpelin, eikä onnistu myymään juuri mitään.
Töitä paiskitaan yötä päivää, ja rahaa kun on, huvit ovat yhtäläisen raskaat. Työntekijät eläytyvät hurmokselliseen yhteisöllisyyteen. Leffan katsojalle välähtää mieleen uskonlahko vailla arvoja ja pyhyyttä. Onttona kumiseva jumala oli raha, seremonioina älytön meno, jonka perään uskovaiset vielä krapulavaiheessakin haikailevat.
Uskonnollisessa tai polittiisessa lahkolaisuudessa on kuitenkin yleensä pohjalla jokin ylevä ajatus. Erityisen irvokkaalta tuntuu, että kuvattua kunniatonta rypemistä yritetään nyt oikeuttaa sillä, että rahat huijattiin ylikansallisilta markkinavoimilta.
Säädyllinen tehdas TV2:ssa 6.10. kello 22.05. Riot-On!-elokuvan ensi-ilta 12.11.
Marjut Helminen
