viron lähihistorian sankarit

Voitkan veljekset Aivar ja Ülo haluavat välttää joutumisen Afganistanin sotaan puna-armeijan riveissä.

Pekka LehdonV.O. I .T. K. A. Metsän veljet -elokuva on moderni tarina metsäveljistä, partisaaneista, joita sodan jälkeen eli Viron metsissä 16 000.

Voitkan veljekset Aivar ja Ülo haluavat välttää joutumisen Afganistanin sotaan puna-armeijan riveissä. Vuonna 1986 pojat pakenevat metsään ja piileskelevät siellä 14 vuotta.

Sinä aikana vaihtuu valta, ja pojat luulevat itsenäisen Viron tarjoavan heille uuden alun. Ihmiset vallankahvassa eivät ole kuitenkaan vaihtuneet, ja kansanliikkeestä ja vetoomuksista huolimatta pojat ovat yhä lainsuojattomia omassa maassaan.

Onnistunutta piiloleikkiä on vuosien kuluessa yhä vaikeampi kestää, ja turhautuminen tilanteeseen vie tarinaa traagisempaan suuntaan.

Poliittisesta materiaalista huolimatta Lehto ei halunnut tehdä poliittista elokuvaa, ellei mediakriittisyyttä lasketa sellaiseksi.

”Mua kiinnosti se moderni myytti, jonka media synnytti näiden poikien ympärille ymmärtäen, että etenkin maaseudun kansa ihannoi heitä. Sitten ne kehittivät myyttiä vielä syvemmälle ja myivät lopulta kansalle takaisin sen oman suullisen legendan. Sehän on selvää rahastusta”, Lehto kritisoi.

Virolainen lehdistö saa muutenkin kovaa kyytiä Lehdolta. ”Suhtautuminen meihin oli hyvin ristiriitaista. Keltainen lehdistö katsoo, että sillä on oikeus kysyä mitä vaan ja mulla on velvollisuus vastata.”

”Kyllä siellä lehdistö tuntuu pyörittävän koko maata”, Lehto sanoo.

Partisaanien perinne elää vahvasti Voitkan veljeksissä. Tutkielma vapaudesta on yksi elokuvan teemoista.

”Halusin tehdä elokuvan valinnasta, joka on tietyllä tavalla sekä oikea että väärä. Nuoren miehen valinta: mennään metsään, siellä on vapaus. Mitä sitten on se vapaus, mikä sieltä löytyy”, Lehto kysyy.

Eikä se olekaan romanttista, selviytyminen metsässä vaatii kovia keinoja ja suurta nokkeluutta. Muu yhteiskunta ja sen säännöt alkavat hävitä muistista. Ympäristö antaa kuitenkin anteeksi.

”Ne antoivat uhrin, elämänsä parhaat 14 vuotta, siinä mielessä ne on sankareita. Ja sen Viron kansa ymmärtää”, Lehto sanoo.

Sekä fiktioita että dokumentteja tehnyt Lehto on luonut elokuviinsa omintakeisen tyylin. Real McCoyn ja Tango Kabareen ohjaaja käyttää dokumenteissaan paljon dramatisoituja jaksoja.

”Se tyyli, mulle sanotaan. Ei se ole tyyli vaan kerronnan keino. Dokumentissa on kaksi vaihtoehtoa. On joko puhuva pää, joka kertoo, tai se, että yrittää imitoida tilanteita. Mä kerron visuaalisin keinoin verbaalista tarinaa.”

Dokumentin teko on aina muiden ihmisten varaan heittäytymistä. ”Elokuvan tekijä on sille kerrottujen kertomusten varassa, eihän sitä voi pyytää ihmisiä kertomaan muuta kuin mitä ne haluaa kertoa.”

”Mielenkiintoista olisi tietää, mitä siellä oikeasti tapahtui”, Lehto sanoo ja kommentoi samalla omaa rooliaan osana Voitkan veljesten saagaa.

V.O.I.T.K.A. Metsän veljet elokuvateattereissa 29.10.

Susanna Okker

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu