5×5

Viisi ihmistä lukee kirjan ja avaa sen viidellä teesillä.

zaida

1. Äiti! Zaidalle äiti on kaikki kaikessa.

2. Zaida elää elämäänsä valtakunnassa, jossa vallitsee kilpailu ja menestyspropaganda. Jo Runeberg osasi aikoinaan köyhässä ja sotien runtelemassa Suomen maassa todistaa: Meillä on täällä ihanaa, meillä on täällä hyvä olla…

3. Zaidan elämän horjumaton kiinnekohta on hänen kiintymyksensä kehitysvammaiseen sukulaispoikaan, jonka hahmo avaa teoksen teemoja moneen suuntaan.

4. Zaidalla on yhtä osaton isosisko. Hän on Hannu Ahon kirjassaan Pelistä pois kuvaama Tsupukka, viinanhuurussa päivästä toiseen raahautuvien miesten ympäröimänä sinnittelevä nuori nainen.

5. Leena Krohn vertasi kerran ajattelevaa ihmistä luistelijaan meren jäällä, jään alisen, sydänvesien maailman rikkauden päällä. Arvaan että sieltä syvyyksistä Zaidan luonut kirjailja on ammentanut ainekset koskettavaan tarinaansa.

Terttu Ahokas, rauhanaktivisti & toimittaja

Marjaana Aumasto: Zaida. 382 s. Tammi 2004.

_______________

pussikaljaromaani

1. Poliisin kanssa ei kannata haastaa riitaa. Ei ainakaan ilman turvakenkiä.

2. Alkoholistin maailma on lopultakin kurja. Lopeta juominen ajoissa.

3. Silloinkin kun maailma on kurja, se ei ole läpeensä paha.

4. Vaali ystävyyttä ja naurua. Ne ovat rikkautta köyhyydessäkin.

5. Rakasta lähimmäistäsi.

Reko Ravela, prole

Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani. 330 s. Teos 2004.

_______________

myyrä

1. Lasselehtismäisyys. Myyrän kanssa on usein kuin olisi seuraamassa Lasse Lehtisen luentoa Kekkosesta. Vanhoista poliittisista kiemuroista kiinnostuneiden keski-ikä on noin 70 vuotta, ja asiat käydään läpi juurta jaksain.

2. Olennaisia urheilumuistoja. Neuvostokiekon ylivoimaisuus, Puolan 70-luvun laadukas jalkapallojoukkue, Moskovan olympialaisten keihäänheittoskandaali… Nämä olivat 60-luvun lopulla syntyneelle pojalle aikansa isoja asioita.

3. Elimellisyys. Kikkelijuttuja ja sukupuolista kanssakäymistä säännöllisesti. Kai se miehisyys ja oman olemassaolonsa muistaminen sen vaatii.

4. Hassuja setiä johtajan varjossa. Vihannes Jorolainen ja Ahti Karjalainen eivät saa Tervolta sääliä. Hauskaa, kun näin on.

5. U.K.K. Usein Kysyttyjä Kysymyksiä Suomen tilasta. Myyrä voisi olla jännä loikka historiaan, niin laajasti ja tarkasti se etenee. Mutta ajat muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja huumeet muuttuvat, eikä kukaan enää ajattele Urkkia. Tällä tavalla.

Markku Makkonen, pienyrittäjä Tampereelta

Jari Tervo: Myyrä. 544 s. WSOY 2004.

_______________

kotkia & enkeleitä

1. Nimi: Jessie. Kirjan ainut hahmo, josta pystyi pitämään tarinan ahdistavassa maailmassa. Tätä hahmoa tekisi mieli rutistaa.

2. Ulkonäkö: Paljaat jalat. Keijukaismaisuus. Jessie on vastakohta kovilla aiheilla pelaavalle tarinalle. Sopeutumaton. Haavoittunut vastavirtaan kulkija, jolle tosi on satua.

3. Lempiruoka: Riisi maustettuna Kantilla tai Nietzschellä. Hauska yksityiskohta.

4. Tärkeää: Hänet pystyy tuntemaan korkeintaan sillä tavoin kuin tunnetaan parvi kaloja. Salaisuuksia. Hahmoa ei selitetty puhki.

5. PS. Luvassa hellettä, elohopea lepää neljässäkympissä. Olo on kylmä, jäätävä.

Elena Leeve, näyttelijä

Juli Zeh: Kotkia ja enkeleitä. Suom. Helen Taavila. 386 s. Tammi 2004.

_______________

clara & varjot

1. Somozan rinnakkaistodellisuudessa vuonna 2006 taideteokset maalataan ihmiseen. Somoza tekee prostituutiosta ja orjakaupasta taidetta, taiteesta tuotteen ja katsojasta kuluttajan. Somozan kirja aiheuttaa pelkoa ja kauhua, koska se eroaa todellisuudesta juuri sen verran, että lukija ymmärtää sen eroavan todellisuudesta liian vähän.

2. Neron signeeraama hyväkroppainen öljyvärimaalaus elää aivan eri elämää kuin suuryhtiön kokoushuoneen ihmisnojatuoli. Teatterin nokkimisjärjestys: ”hyvää” esitystä katsotaan, ”huonon” äärellä oleillaan.

3. Jumala on kvanttifysiikkaa. Taide yhteisenä arvona ja jatkumona lohduttaa lihaansa kaatuvia sukupolvia.

4. Markkinatalousfanaatikot haluavat taiteesta kännykän kaltaisen kertakäyttö- ja sponsorituotteen. Oman aikansa fanaatikon Brechtin mielestä ”klassisille teoksille sopii rappeutuminen, koska elävää on vain se mikä elvyttää”.

5. Brecht puhuu paskaa. Elävää on se, mikä elähdyttää ja muistuttaa ihmiselle, että olemme osa jotakin suurempaa jatkumoa.

Susanna Kuparinen, ohjauksen opiskelija

José Carlos Somoza: Clara ja varjot. Suom. Satu Ekman. 535 s. Like 2004.

_______________

Voima

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu