sivistyksestä palveluiksi?

”Uusi toimintamalli panee etsimään omasta työstä asioita, jotka eivät ole tuottavia. Tosin koulutuksen tuottoa ei ole helppoa arvioida.”

Suomalaisen koulun maine on maailmalla vahva, mutta myllerrystä on näköpiirissä, koska kukaan ei tiedä, mitä EU:n palveludirektiivi tuo tullessaan. Ääritapauksessa se saattaa pakottaa kunnat vastoin tahtoaan kilpailuttamaan terveydenhuolto- ja koulutuspalveluja.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Marjatta Melto on huolissaan siitä, mitä EU:n uudet säännöt palveluiden, myös koulutuksen, järjestämisestä tarkoittavat. Lopulta päätöksiä saattaakin tehdä EY-tuomioistuin, epäselvien direktiivien pohjalta.

”Ennakkotapausten mukaan kuntien välinen yhteistyökin voidaan rinnastaa kaupallisiin palveluihin, siihen että kunta ostaa palveluita toiselta kunnalta. Tämä avaisi tietä yksityisille palveluntuottajille.”

Meltoa kummastuttaa myös päätösten nopea aikataulu näin tärkeässä asiassa.

”Koulutus on aika lujilla. Tämä on kansallinen ongelma, joka kuntien on ratkottava. Kun asiat kaipaavat lisäselvitystä, miksi kiirehtiä. Rauhallinen eteneminen olisi paikallaan.”

Hän näkee eritasoisia uhkia, jotka toteutuessaan voivat iskeä ankarasti suomalaiseen tapaan järjestää koulutusta. EU:n palveludirektiivi, Maailman kauppajärjestön palvelukaupan sopimus GATS ja globalisaatio vaikuttavat kaikki samaan suuntaan.

”Yksityistämistä tapahtuu pieniä polkuja myöten. Yliopistojen kiinteistöt on yksityistetty ja se on aiheuttanut paljon ongelmia yliopistojen taloudelle. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että yksityinen hoitaa paremmin ja halvemmalla.”

Tampereella hallinnon tehostaminen on johtamassa käytäntöön, jossa koulupuolellakin ote taan käyttöön yksityistämistä enteilevä hallintomalli. Hallintoon perustetaan parin vuoden kuluessa tilaajalautakuntia ja tuottajajohtokuntia. Lautakunnat määrittelevät, mitä kunta haluaa, ja johtokunnat tuottavat tuotteen tai palvelun.

”Jos lautakunta tilaa Multialan koululta tietyn määrän koulutusta tietyillä laatuvaatimuksilla ja hinnoilla, ja koulu ilmoittaa, ettei se pystykään toimittamaan palvelua, niin mitä sitten tehdään?” ihmettelee koulutuslautakunnan jäsen Harri Rinne. Koulutuslautakunta onkin todennut, että malli ei sovi koulutuspuolelle, mutta se ajettiin läpi siitä huolimatta.

Uusi hallintomalli antaa pohjan monien toimien yksityistämiselle. Esimerkiksi keittiö- ja siivouspalvelujen hintaa verrataan jatkossa yksityisten tuottajien tarjoaman palvelun hintaan.

Lentävänniemen ala-asteen rehtoria Erkki Torvistakin mietityttää koulun oman keittiön tai omien siivoojien menettäminen. Ennen koulua siivosi kuusi kokopäivätoimista siivoojaa, nyt kahta kokopäiväistä avustaa yksi puolipäiväinen. Läheisten työkumppaneiden ulkoistaminen olisi Torvisen mielestä arveluttavaa. Hän toteaa kuitenkin, että aina ei ole syytä nostaa pelkkiä peikkoja esiin. ”Uusi toimintamalli panee etsimään omasta työstä asioita, jotka eivät ole tuottavia. Tosin koulutuksen tuottoa ei ole helppoa arvioida.”

Torvinen on ollut koulunsa rehtorina kuusi vuotta. Koulun johtaminen on vienyt kaiken ajan, ja hän sanoo, ettei ole kuullutkaan EU:n palveludirektiivistä. ”Ei se kauhean vakavaa voi olla, kun en ole kuullut siitä mitään.”

Koulussa on riittänyt huolehdittavaa muutenkin. ”1990-luvun alun lama vaikuttaa yhä, siitä ei ole vieläkään toivuttu. Se näkyy ennen kaikkea opetukseen käytettävässä ajassa, ei niinkään materiaaleissa.” Ongelmana on lähinnä opetustuntien ja tukiopetuksen niukkuus sekä koulutettujen kouluavustajien puute. Pahimmat kuopat sentään on paikattu. ”Vuonna 1993 oli määräys, että talven aikana ei saanut palkata sijaisia. Toinen opettaja hoiti sairastuneen luokan. Onneksi ne ajat ovat ohi.”

Palveludirektiiviä suurempana uhkana Torvinen pitää veropolitiikan muutoksia.

”Koululaiset eivät pidä puoliaan. Jos nyt tehdään ratkaisuja, joiden vaikutukset näkyvät 20 vuoden päästä, se on peruuttamatonta. On aika vaarallista, jos tehdään veroalennuksia yritysten tukemiseksi ja viedään se raha koulutukselta.”

Nykyisen koulujärjestelmän vahva puoli on Torvisen mukaan kaikkien oppilaiden huomioiminen. ”Niilläkin oppilailla, joilla on oppimisvaikeuksia, tulokset ovat olleet hyviä. Juuri tämä nostaa meidät kärkeen kansainvälisissä vertailuissa. Yhtenäiskoulujärjestelmä takaa leveän rintaman, kaikenlaisilla oppijoilla on mahdollisuus oppia.”

Huutajat-kuorossa äänenkäyttönsä oppinut Torvinen tarttuu haastattelun lomassa kovaääniseen ja muistuttaa jämerällä äänellä vanhempainillan lappujen palautuksesta.

”Terveisiä vain Petri Sirviölle, äänenkäyttöharjoitukset eivät ole menneet hukkaan.”

Eduskunnan suuri valiokunta muotoilee Suomen kannan EU:n palveludirektiiviin lokakuussa. www.eduskunta.fi/fakta/hakem/vk.htm

Jorma Penttinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu