hajurako

Hajusta syntyi idea tilasta, johon arskat ja penat ja maijat voisivat tulla likaisina ja jatkaa matkaansa puhtaina.

Ratikkaan nousee kaksi nuhjuista kaveria. He istahtavat vierekkäisille paikoille, vaatteet ovat likaiset, haju tyrmää. Läheiset penkit alkavat pian tyhjentyä, muut matkustajat hiipparoivat kauemmas, hakevat uutta istumapaikkaa. Ilma ei vaihdu.

Samassa ratikassa matkannutta Jussi Roihaa, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtajaa, alkoi haju vaivata, kadun kulkijoilla oli liian vähän paikkoja pestä itsensä ja vaatteensa. Hajusta syntyi idea tilasta, johon arskat ja penat ja maijat voisivat tulla likaisina ja jatkaa matkaansa puhtaina. Yhdistys haki Raha-automaattiyhdistykseltä hankkeelle rahoituksen, ja Arskan pesulan pyykkikone alkoi pyöriä Helsingin Sörnäisissä.

Arskan pesulan erityispiirre on yksityisyys. ”Täällä on hyvä käydä, kun suihkussa saa olla yksin”, kävijät sanovat. Jussi Roiha kertoo, että moni supersyrjäytynyt ihminen häpeää olemustaan, eikä halua paljastaa itseään julkisessa tilassa. Kunnallisen palvelujärjestelmän saunat ja suihkut ovat usein yhteiskäytössä.

Helsingin kaupunki pitää yllä Pääskylänrinteen päiväkeskusta, jossa voi ruokailla, saunoa, käydä suihkussa ja pestä pyykkiä. Pääskylänrinteen päiväkeskuksessa asioivan Oskarin mielestä osa asunnottomista jättää palveluita käyttämättä, koska ylpeys ei anna periksi. ”Ne ajattelee, että on nöyryyttävää mennä niihin.”

Arskan pesula ei ole tänään auki. Pääskylänrinteen päiväkeskuksessa Vode odottelee lainakylpytakki päällä vaatteitaan pesukoneesta ja katsoo aamu-tv:tä. Viisikymppinen Vode on ollut asunnottomana viitisentoista vuotta, asunut metsässä, hoitolaitoksissa ja välillä tukiasunnossa.

Pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelmasta hän ei ole kuullut mitään. Asuntojakin enemmän hän kaipaa palvelu- ja ajanviettopaikkoja, jotka olisivat iltapäivälläkin auki. Pääskylänrinne on avoinna aamupäivisin, ja keskuksen saunaan joutuu joskus jonottamaan jopa puolisentoista tuntia.

Taru Neiman, Helsingin kaupungin erityissosiaalitoimiston päällikkö, sanoo, että kaupunki tarvitsee lisää resursseja erityisryhmille. ”Sehän saattaisi merkitä esimerkiksi veroäyrin nostamista. Vaikea tehtävä poliitikoille.” Neimanin mukaan ongelmana on ollut myös se, että järjestöt aloittavat lyhyehköjä hankkeita vaikkapa Raha-automaattiyhdistyksen varoilla. Onnistuneille hankkeille toivotaan jatkoa ja kaupungin rahoitusta. Rahaa ei kuitenkaan ole tarjota. ”Myös valtion pitäisi ottaa huomioon Helsingin erityisryhmien vaikea tilanne ja korvamerkitä heille rahaa.”

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Peter Fredriksson on ollut mukana laatimassa asunnottomuuden vähentämisohjelmaa. ”Liian usein kunnallispolitiikassa asetetaan syrjäytyneet ja muut kunnallisten palveluiden käyttäjät palvelunsaajina vastakkain. Kuntien tiukka taloustilanne pakottaa nurinkurisesti pohtimaan, kenelle kakkua jaetaan, syrjäytyneille vai lapsiperheille. Ei ole vaikea arvata, ketkä tuon kilpailun häviävät.” Hänenkin mielestään valtion pitäisi rahoittaa nykyistä enemmän kuntia, nimenomaan kuntien henkilöstökuluja, palvelujen turvaamiseksi.

”Kyllä sen huomaa, että on säästetty vääristä paikoista. Tuolla ulkona kun kulkee, niin sen näkee, tarttee kulkea silmät selässäkin. Siellä on sellaisia höyrypäitä, joiden pitäis olla saamassa apua”, kolme vuotta asunnottomana ollut Oskari kertoo. Hänen mielestään asunnottomille tarvitaan enemmän terveys- ja lääkäripalveluja. Asunnottomien on vaikea saada niitä, koska he eivät aina tiedä, minkä terveyskeskuksen hoidettavaksi he kuuluvat.

Helsingissä asunnottomat on jaettu terveysasemille syntymäkuukauden mukaan. Jakomäki saattaa olla hankalan matkan päässä keskustassa oleilevalle asunnottomalle. Virallisesti asunnottomat ovat oikeutettuja saamaan palvelua missä tahansa terveyskeskuksessa. Kaikki terveyskeskukset eivät tiedä tästä, joten heidät käännytetään usein pois.

Jussi Roiha ihmettelee, mitä valtio aikoo tehdä aravalainoista kertyneillä tuloilla. Hänen mukaansa käyttämättä on ainakin 330 miljoonaa euroa. ”Sillä voitaisiin hoitaa riittävä määrä asuntoja, mutta onkohan kyse sittenkin kysynnän ja tarjonnan laista”, Roiha miettii. Runsaan asuntotuotannon myötä markkinat saattaisivat ylikuumentua ja vuokrien hinnat laskea.

Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelmassa kuntien kontolla on antaa asuntoja varten tontit. Jussi Roiha haluaa järjestää asunnon 25 päihdeongelmaiselle ihmiselle. Raha-automaattiyhdistys on varannut hankkeeseen 700 000 euroa. Sälli-kodin seinät ovat jääneet rakentamatta, koska kodille ei ole tonttia. Hankkeen työryhmä on käynyt läpi kolmisenkymmentä sopivaa tonttia Helsingin alueella. Kun tontin käyttötarkoitus selviää maanomistajalle, tontti ei enää olekaan tarjolla.

ohjelmia & strategioita

Hallitus pisti alulle asuntopoliittisen strategian vuonna 2000. Ympäristöministeriö asetti työryhmän, se puolestaan laati ohjelman asunnottomuuden vähentämiseksi vuosina 2001–2003. Ohjelmaa jatkettiin valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoiminta-asiakirjalla. Sitten valmistui uusi toimenpideohjelma asunnottomuuden vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla vuosina 2002–2005. Asunnottomia oli Valtion asuntorahaston tilastojen mukaan viime vuonna hieman yli 8 000, heistä 3 500 Helsingissä. Erityisryhmien asunnottomuus ei ole helpottunut suunnitellusti.

Asunnottomien yö -tapahtuma 17.10. Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Lappeenrannassa, Joensuussa, Porissa & Oulussa. www.asunnottomienyo.fi . Homeless blues ravintola Kaisaniemessä 20.10. kello 19–01. Järjestäjänä Vailla vakinaista asuntoa ry. Liput 20 euroa. Kunnallisvaalit sunnuntaina 24.10. Ennakkoäänestys kotimaassa 13.–19.10. & ulkomailla 13.–16.10.

Maisa Kuikka

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu