tanssia omassa tilassa

Tanssin julkinen rahoitus pyörii pohjamudassa.

Tanssin julkinen rahoitus pyörii pohjamudassa. Tanssijoiden toimeentulo koostuu pääasiassa lyhyistä työsuhteista ja freelancertöistä. Työttömyys on alalla huimat 34 prosenttia.

Rahoitusvaikeudet kaventavat taiteellista kehittymistä. Kun perusrahoitus kattaa vain juoksevat kulut, työ on usein taiteellisten kompromissien tulos.

Vakavaksi käynyttä ongelmaa aletaan tänä syksynä ratkoa. Osin opetusministeriön rahoittama aluekeskushanke perustaa eri puolille Suomea 3–5 tanssin alueellista kehittämiskeskusta.

Aluekeskuksista hyötyvät erityisesti valtionosuusjärjestelmän ulkopuoliset ryhmät, vapaat tanssiryhmät. Keskukset tarjoavat harjoitus- ja esitystilaa tilattomille ryhmille sekä avustavat tuotannoissa ja verkottumisessa.

Aluekeskuksien perustamisen on arvioitu maksavan 500 000 euroa vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Valtio kattaa kokonaiskuluista puolet, ja toinen puoli jää lähinnä kuntien vastuulle.

Helsingin kaupungin virkaa tekevänä kulttuurijohtajana lokakuussa aloittanut Marianna Kajantie ei kauhistu mahdollista isoa laskua.

”Jos Helsinkiin perustettaisiin yksi keskus, olisimme tietenkin mukana. Taiteen korkeakoulutus ja osaaminen kun ovat keskittyneet Helsinkiin”, Kajantie sanoo. ”Kyllä meillä kaupunginhallinnon puolellakin tajutaan hankkeen profiiliarvo”, hän täydentää.

Kentällä aluekeskuksiin suhtaudutaan varovaisen innostuneesti. ”Tilanne tuntuu nyt optimistisemmalta kuin aikoihin”, helsinkiläisen Zodiak-tanssikeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ojala kommentoi hanketta.

Susanna Okker

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu