tiszan rannalla

Jos en tietäisi joessa virranneista myrkkymääristä, kala-ateria voisi maistua hieman paremmalta.

Seison Szolnokissa Tisza-joen rannalla ja katselen tyynessä joessa siimojaan uittavia kalastajia. Kalaämpärit lojuvat tyhjinä. Kysyessäni kalastajilta kalaonnen perään saan vastaukseksi virnistyksen. Kalatta jääneiden miesten mahdollinen pettymys muuttuu huvittuneisuudeksi kompuroidessani pitkin joen viertä ottamaan valokuvia. Miehet ovat varmasti nähneet saman ennenkin, onnettomuuden jälkeen joen ympäristö on kuhissut ulkomaalaisia toimittajia. Myöhemmin saan syötäväksi joesta kalastettua kalaa. Jos en tietäisi joessa virranneista myrkkymääristä, kala-ateria voisi maistua hieman paremmalta.

Vuonna 2000 tammikuussa Romaniassa, Unkarissa ja Serbia-Montenegrossa virtaavaan Tisza-jokeen valui kymmeniä tuhansia tonneja syanidia ja raskasmetalleja sisältävää jätevettä. Ainakin 230 kalastajaa jäi työttömäksi lähes kaikkien Tiszan kalojen kuoltua onnettomuuden myötä. Vaikka joen kalakanta elpyikin suhteellisen nopeasti, asetettiin kalastajille puoli vuotta kestänyt kalastuskielto, joka vaikutti elantonsa kalastuksesta saaneiden ihmisten elämään lamaannuttavasti. Tällöin kalastajat vaativat onnettomuuden aiheuttaneelta yhtiöltä vahingonkorvauksia. Niitä ei kuitenkaan ikinä myönnetty. Kalastajien elämä ei liene vieläkään entisellään vaikka onnettomuudesta on kulunut jo lähes neljä vuotta.

Myrkyt päätyivät Romanian, Unkarin ja Serbian jokiin romanialais-australialaisomisteisen kultakaivoksen jätealtaan padon murruttua. Tällöin muun muassa 120 tonnia syanidia valui Romaniassa sijaitsevasta Baia Maresta ensin paikalliseen Lapus-jokeen, sen kautta Unkarin puolelle Tisza-jokeen päätyen lopulta Tonavaan. Myrkyt tappoivat kokonaan Tisza-joen yläosan planktonin ja 30 – 60 prosenttia joen keskiosan planktonista, osan nilviäisistä, linnuista ja nisäkkäistä sekä satoja tonneja kalaa. Osan suojeltujen ja sukupuuttoon kuolemassa olevien kalalajien uskotaan kuolleen kokonaan myrkkyvuodon vuoksi. Lisäksi jokien ravintoketjun yläpäässä olevan, vesieläimiä ravinnokseen saalistavien saukkojen kanta on vähentynyt huomattavasti onnettomuuden seurauksena.

Vuoden 2 000 onnettomuuden lisäksi Tisza-jokea on kuormittanut toinenkin romanialaisesta kaivoksesta tullut myrkkypäästö, jolloin 20 000 tonnia jätelietettä virtasi Novat-, Vasar ja Visau-joista jälleen Tiszaan tappaen joen kasvistoa ja eläimistöä. Ihmisiä ei kummassakaan onnettomuudessa ainakaan välittömästi kuollut.

Myrkkykatastrofin jälkeen lukuisat tahot, niin alueelliset kuin kansainvälisetkin, toimivat joen elvyttämiseksi. Unkarissa toimiva Tisza Klub on yksi joen hyvinvointiin omistautuneista tahoista. Järjestö toimii joen hyväksi muun muassa tiedottamalla sekä kouluttamalla ihmisiä tavasta, jolla jokea ja luontoa tulisi kohdella. Järjestön ohjelmapäällikkö Réka Birò kertoo, että joen tilanne on parantunut huomattavasti vuoden 2000 jälkeen. Suuret kalat ovat palaamassa Tiszaan ja kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja nuoria kaloja lasketaan jokeen kalastettavaksi. Joki on tätä nykyä täysin puhdas myrkyistä ja siten houkuttelee jälleen turisteja joen varrella sijaitseviin kaupunkeihin ja kyliin lomailemaan.

Leona Kotilainen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu