tavara | metsästyksen jaloin muoto

Älkäämme siis antako sienisadon mädäntyä metsään ja ennen kaikkea älkäämme itse mädäntykö sohvalle. Saappaat jalkaan ja sieneen!

Suomi–Neuvostoliitto-seura ilahdutti valistuneita kansalaisia vuonna 1988 julkaisemalla Vladimir Solouhinin kirjan Kolmas metsästys. Teos on sienikirja kaunokirjallisessa muodossa, sienestäjän muistiinpanoja.

Solouhin kuvaa haltioituneesti sieniretkiään. Jo ensimmäisten sivujen jälkeen lukijan valtaa pakottava tarve päästä metsään. Kirja kertoo ihmisen keräilykulttuurisista perustarpeista. Ensimmäinen metsästys on riistan kaataminen, toinen kalastus ja kolmas sienestys – metsästyksen jaloin ja rauhallisin muoto.

Venäjällä on aina osattu hyödyntää metsän antimia. Sienten kerääminen, kuivaaminen, säilöntä ja marinointi on ollut itsestäänselvyys. Solouhinin tekstistä kumpuaa suuri rakkaus luontoon. Hän tekee havaintoja myös puista, marjoista ja vuodenajoista. Onpa kirjan lopussa mietteitä pilkkimisestäkin.

Leppoisan kerronnan lisäksi mukana on paljon asiatietoa eri sienilajeista. Herkkutatit, leppärouskut ja mesisienet käsitellään poimintapaikkoja ja reseptejä myöten. Höysteenä on runoja ja anekdootteja kansanperinteestä. Keväisten huhtasienien etsiminen on oma huikea tarinansa.

Venäjän sienilajisto on Suomea rikkaampi, mutta suurin osan kirjan esittelemistä sienistä on meidänkin saatavillamme. Kolmannen metsästyksen suurin arvo on kirjailijan terve luontosuhde. Tärkeintä ei ole saalis, vaan metsäretkestä saatu vilpitön nautinto.

Tämän päivän degeneroituneille kiirehtijöille suosittelen punttisalin tai psykoterapian sijaan tämän kirjan lukemista. Viimeistään metsässä alkavat ajatukset kummasti jäsentyä. Kirjaa lienee turha etsiä kirjakaupoista. Itse löysin sen Helsingin Kallion kirjastosta. Älkäämme siis antako sienisadon mädäntyä metsään ja ennen kaikkea älkäämme itse mädäntykö sohvalle. Saappaat jalkaan ja sieneen!

Vladimir Solouhin: Kolmas metsästys. SN-kirjat.

Timo Forss

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu