ne stallarit

ne stallarit

Tunteita herkistävän poliittisen lähimenneisyyden arvioiminen siirtyy jännittävälle vyöhykkeelle, kun MTV3 tuo syyskussa televisoruutuihin vuoteen 1975 sijoittuvan perhekomediallisen sarjan Me Stallarit.

Tuottaja Roope Lehtisen mukaan Me Stallareiden esikuvat ovat ruotsalaisen Lukas Moodyssonin Kimpassa-elokuva ja amerikkalaiset sitcom-sarjat 70’s Show ja Pulmuset. Niinpä katsojan naurua kosiskellaan hassun kirjavilla vaatteilla ja poliittisilla muistijäljillä sekä sillä, että perheen isä on koko ajan tossun alla.

Silti viittaus Lukas Moodyssoniin on vaarallinen. Kimpassa on erityisen hauska siksi, että se on samalla niin älykäs. Siinä kuvataan 70-luvun radikaalit pisteliään kritiikin kohteena, mutta samalla inhimillisesti kiinnostavina yksilöinä. Moodysson jopa tähyilee sellaisen positiivisen yhteisöllisyyden mahdollisuuteen, joka tänä päivänä alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

Me Stallareiden konsepti taas kärsii rohkeuden puutteesta. Henkilöihin ei ole uskallettu puhaltaa samastettavuutta millään tasolla, vaan heidät kuvataan lähinnä kiltteinä typeryksinä, heikkoina tekopyhiksinä tai korostetun epäseksikkäinä nyhveröinä. Näin komiikka vääntyy toiseudelle nauramiseksi ja samalla hukataan se kaikkein kutkuttavin elementti – katsojan oman sisäisen stallariuden paljastuminen.

On taatusti kohtuutonta vaatia pitkälle tuotteistetulta sitcom-sarjalta poliittis-kulttuurista analyysia tai herkempää psykologista silmää. Silti aiheen valinnan värisevä herkullisuus ja kunnioitettava uhkarohkeus synnyttävät pakostakin tavallista suurempia odotuksia. Niitä sinänsä viattoman pikkunokkelasti etenevä toteutus ei valitettavasti lunasta. Ainakaan kahden ensimmäisen jakson perusteella.

Silti katsojista tuskin tulee pulaa. MTV3:n ohjelmajohtaja Jorma Sairanen kiitteli myös, kuinka ”aiheen vasemmistolaisuudesta huolimatta” mainostajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita sarjasta.

Tuomas Rantanen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *