PÄÄKIRJOITUS murut vallan

Euroopan unionin perusluonne ei olennaisesti muutu. Tässä lyhyesti pääministeri Vanhasen perustelu kansanäänestyksen hylkäämiselle.

Euroopan unionin perusluonne ei olennaisesti muutu. Tässä lyhyesti pääministeri Vanhasen perustelu kansanäänestyksen hylkäämiselle. Kiperimmät muutokset eivät kohdistukaan EU:n valtioliittotehtävien toteuttamiseen. Kipupiste on toisaalla: perustuslakiehdotus muuttaa ja sekoittaa perustuslaillisen oikeusjärjestyksen. Perustuslain tehtävät vaihtuvat ja sen kansanvaltainen perusta murenee.

Suomessa nyt voimassa olevan perustuslaillisen järjestyksen mukaan hallinto ja lainsäätäjät ovat vastuussa kansalle. Julkisen vallan tehtävänä on turvata kaikille yhtäläiset perusoikeudet. Perusoikeuksia ovat esimerkiksi toimeentulo, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja maksuton perusopetus.

Euroopan unionia muotoilevat Nizzan perussopimuksen lisäksi useat erilliset sopimukset ja päätökset. Yksi suuntaviitoista on Lissabonin huippukokouksessa sovittu strategia. Se laadittiin yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja siinä sovittiin energia-, liikenne-, telekommunikaatio- ja postipalvelujen ”vapauttamisesta”, Suomessa tämä tarkoittaa laajaa yksityistämistä. Strategiassa päätettiin alustavasti myös työmarkkinauudistuksista ja eläkejärjestelmän reformista.

EU-sopimusten ensisijainen tehtävä ja tarkoitus onkin usein jokin muu kuin kansalaisten oikeuksien turvaaminen. Myös perustuslaillinen sopimus on kokoelma etenkin yhteismarkkinoita, talouskasvua ja kilpailukykyä edistäviä tavoitteita.

Unioni on ennen kaikkea lainsäätäjä. EU-sopimusten ja asiakirjojen tavoitteet toteutuvat EU:n antamina asetuksina, direktiiveinä, päätöksinä ja suosituksina. Eri vahvuisina ne ohjaavat jäsenmaiden lainsäädäntöä.

Lakialoitteiden teko on komission käsissä, komissiolla on aloitemonopoli. Demokratioissa tätä tehtävää hoitavat ennen kaikkea kansanedustuslaitokset. EU:ssa puolestaan virkakoneisto päättää, mistä yhteisiä lakeja laaditaan. Virkamiehiä ei valita äänestämällä, eivätkä he siten voi olla äänestäjilleen vastuussa.

Suomen hallituksen mukaan nyt tarjolla oleva sopimus ei ole aito perustuslaki, kuitenkin sopimus alkaa sanoin ”tällä perustuslailla…” Kutsumalla itseään perustuslaiksi se säätää itsestään sellaisen – ja perustavasti erilaisen kuin demokratioissa yleensä.

Jaana Airaksinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu