rahan voima | kauppiaan vastuu

Suomen suurimmat kauppiaat, Kesko ja S-ryhmä, julkaisivat toukokuussa yhteiskuntavastuun raporttinsa.

Suomen suurimmat kauppiaat, Kesko ja S-ryhmä, julkaisivat toukokuussa yhteiskuntavastuun raporttinsa. Kesko on raportoinnissa jo vanha tekijä. S-ryhmältä vähän mainoksen makuinen ”Vastuullisuusraportti” tuli ensimmäistä kertaa, SOK:n satavuotisjuhlan kunniaksi.

Kun kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ostostensa eettisyydestä, on hienoa, että kauppiaat ovat alkaneet tällä tavalla kertoa toiminnastaan. Molemmat raportit ovat vieläpä varsin helppolukuisia, ja niitä voi tutkia ilmaiseksi internetin kautta.

Kehitysmaiden työoloista kiinnostuneille kuluttajille nämä yhteiskuntavastuun raportit ovat kuitenkin pettymyksiä. S-ryhmä ei ole vielä päässyt raportoinnissaan Keskon tasolle. Se kertoo kyllä kehitysmaatuontinsa eettisistä periaatteista, mutta ei erittele lainkaan, paljonko sillä on tavarantoimittajia riskimaissa ja kuinka se niitä käytännössä tutkii. S-ryhmän omaksumat Keskuskauppakamarin vastuullisen tuontikaupan periaatteet ovat hyvät, mutta ainakaan tämä ensimmäinen vastuullisuusraportti ei vakuuta ollenkaan siitä, että niitä pystytään käytännössä valvomaan.

Keskon Yhteiskuntavastuun raportti taas masentaa juuri tarkkuudellaan ja rehellisyydellään. Kesko on yrittänyt edistää eettistä valvontaa toivomalla kauniisti, että sen riskimaissa toimivat tuottajat hankkisivat tehtailleen SA 8000 -sertifikaatin, joka kertoo, että työolot ovat kunnossa. Nyt Kesko joutuu kuitenkin raportoimaan, että sen suora tuonti Kiinasta ja muista riskimaista kasvoi viime vuonna yhteensä 43 prosenttia. Sertifioitujen tavarantoimittajien määrä lisääntyi kuitenkin vain kahdella.

Vuoden 2003 lopussa Keskolla oli tuhansia ulkomaisia tavarantoimittajia. Niistä sertifioituja oli – 18!

Keskoon kuuluva Citymarket on Suomen suurimpia vaatekauppiaita. Kun se tänä keväänä yhdisti lukuisat vaatemerkkinsä yhtenäiseksi Blue-mallistoksi, sillä olisi tuhannen taalan paikka luoda Suomen ensimmäinen iso vaatemerkki, jolla on eettiset takuut. Mutta jos Keskon sertifiointivauhti pysyy näin hitaana, se ei onnistu vuosikymmeniin.

”Tavoitteesta jäätiin”, Kesko raportoi ja arvioi, että SA 8000 -järjestelmä ei edisty maailmalla, koska se on liian byrokraattinen ja kallis. Kesko ja Keskuskauppakamari tutkivat sen sijaan mahdollisuutta, että suomalaiset kauppiaat lähtisivät mukaan eurooppalaisten kauppaketjujen vielä keskeneräisiin yhteistyöhankkeisiin.

Niiden toteutumista odotellessa suomalaisten olisi ehkä jo aika panna toimeksi ja tehdä niin kuin monet ulkomaalaiset kauppaketjut: palkata omia valvojia tai paikallisia konsultteja ja tutkia itse, mitä halpatuotantotehtailla tapahtuu.

Keskon Yhteiskunta-vastuun raportti nettisivuilla www.kesko.fi. S-ryhmän vastuullisuusraportti pdf:nä osoitteessa www.s-kanava.net”, hae ”vastuullisuusraportti”.

Elina Grundström, elina.grundstrom@kolumbus.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *