luonto

Lukuaika: 3 minuuttia

luonto

Melu voi nostaa verenpainetta ja lisätä aggressiivisuutta.

melu haittaa

Monissa maissa melu on luokiteltu pahimmaksi ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista ympäristösaasteista. Jo miljoona suomalaistakin asuu alueella, jossa keskiäänitaso ylittää päiväsaikaan sallitun 55 desibelin ohjearvon.

Vaikka ympäristömelulle altistuvien määrä on kasvamassa – suurin lähde on nimittäin jatkuvasti lisääntyvä liikenne – ongelma on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle. Asiaan vaikuttanee se, että melu on hyvin subjektiivinen kokemus. Toisen korvia vesiskootterin ääni raastaa, toiselle se puolestaan kertoo trendikkäästä ja menevästä harrastuksesta.

Melun selkeimmin todettavia haittoja ovat kuulovauriot. Ne syntyvät usein hitaasti, mutta kun sisäkorvan hentoiset aistinkarvat katkeavat, tuho on lopullinen. Melu aiheuttaa ihmisille myös muita oireita. Se vaikeuttaa keskittymistä ja sisäistä puhetta sekä heikentää unen laatua. Nämä puolestaan aiheuttavat väsymystä, masennusta ja kasvavan riskin onnettomuuksille. Melu voi nostaa verenpainetta, häiritä hormonitoimintaa, alentaa vastustuskykyä ja lisätä aggressiivisuutta.

Melu saattaa laukaista myös puolustusreaktion, jolloin muun muassa lihakset jännittyvät, pulssi kiihtyy ja ruuansulatuksen toiminta muuttuu.

Melu vaikuttaa myös eläimiin, sillä niiden keskinäinen viestintä häiriintyy. Sen on todettu karkottavan lintuja sekä häiritsevän Eniten ympäristömelua aiheuttaa jatkuvasti lisääntyvä liikenne. soidinkäyttäytymistä ja sitä myötä pesintää.

Vedessä ääni kulkee ilmaa paremmin. Melu onkin yksi pahimmista vesistöjen saastumisongelmista, sillä useat merieläimet, erityisesti merinisäkkäät, tarvitsevat kuuloa sekä ravinnonhankintaan että lisääntymiseen. Pelkästään laivaliikenteen kasvu on nostanut merten taustamelua viime vuosikymmeninä kymmenellä desibelillä.

Taustamelun tuomista vaaroista huolimatta eniten huolta ovat aiheuttaneet yksittäiset projektit. Pitkän taistelun jälkeen ympäristönsuojelijat saivat viime vuoden lopulla erävoiton, kun Yhdysvaltain laivasto taipui LFA-kaikuluotain-järjestelmän käyttörajoituksiin. Kaikuluotainjärjestelmä olisi toteutuessaan täyttänyt 75 prosenttia maailman meristä jopa 240 desibelin äänellä. lfa on suurin ihmisen koskaan rakentama äänilähde, ja sen testaamisen yhteydessä rannoille on eri puolilla maailmaa ajautunut valaita, joista monilla on ollut vakavia päänsisäisiä verenvuotoja.

Melusaasteen ja sen torjunnan historia on samankaltainen kuin ympäristön kemiallisen saastumisen ja ympäristönsuojelun kehitys: kuuloa vaurioittavat tasot on saatu kuriin ja melulta osataan suojautua. Ongelmana onkin taustamelu, jonka terveyshaitat eivät ole pääteltävissä pelkästään desibelimittarilla.

Lauri Haapanen

Ympäristönsuojelulakiin lisättiin keväällä uudet säännökset meluselvityksistä & meluntorjunnan toimintasuunnitelmista. Lainmuutos tulee voimaan heinäkuussa.

_______________

ympäristörikoksia & ympäristörikoksia

Huhtikuussa 2002 Miamissa Floridassa kaksi Greenpeace-aktivistia kiipesi Brasiliasta laittomasti hakattua mahonkia kuljettaneen Jade-laivan kannelle kiinnittääkseen laivaan banderollin. Aktivistit tuomittiin sakkoihin ja vankeuteen.

Viime kesänä George W. Bushin hallinto nosti uuden syytteen – tällä kertaa koko Greenpeace-järjestöä vastaan – salaliitosta ja laittomasta oleskelusta laivassa. Oikeusministeriössä valmisteltu syyte liitti Greenpeacen syntilistaan myös sen, ettei Jaden lasti heidän mielestään sisältänyt laittomasti hakattua mahonkia. Väite kuitenkin poistettiin syytteestä ennen oikeuden käsittelyä. Laittomasti hakatun mahongin tuonti Yhdysvaltoihin on liittovaltion laissa kielletty.

Syyte hylättiin lopulta viime toukokuussa puutteellisen todistusaineiston takia, mutta monet näkevät tapauksen vain alkuna hallinnon pyrkimyksille vaientaa maan ympäristöpolitiikkaa aktiivisesti kritisoivat tahot. Bushin hallinto vaati Greenpeacelle rangaistukseksi paitsi huomattavia sakkoja myös järjestön toiminnan rajoittamista.

Suomessa ympäristöaktivismin rajoittamisessa mentiin vielä pidemmälle, kun eduskunta hyväksyi toukokuussa metsälakiin muutoksen, jonka myötä mielenosoittaminen metsätyömailla kielletään.

Eduskuntaa ei kiinnostanut se, että Joensuun yliopiston tutkimusten mukaan suurin osa metsärikoksista on rahallisesti kannattavia, sillä arvokkaiden elinympäristöjen hakkuut jätetään useimmiten tutkimatta, tapausten annetaan vanhentua tai sakot ovat hakkuiden taloudelliseen hyötyyn nähden mitättömiä.

Suurimmalle osalle maailman hallituksista ympäristörikos on edelleen vähemmän raskauttava rikos. Näin myös Jaden kaltaiset laivat saapuvat päivittäin Yhdysvaltojen ja Euroopan satamiin lastinaan laittomasti hakattua sademetsäpuuta.

mainos

Sini Harkki

_______________

pienten kanssa

Sinitiainen on tehnyt lautojen väliin pesäkolon. Ensin kuului naputusta, kun lintu laajensi sisäänmenoaukkoa. Nyt kuistilta, seinän sisältä, kuuluu piipittävää sirkutusta aina kun emo lentää koloon.

Muistatteko vielä sen ajan, kun puhuttiin työnarkomaaneista? Heistäpä ei ole kuulunut sen jälkeen kun heidän tilalleen tulivat työstä uupuneet. Narkkareita tai uupuneita, en usko yksittäisen ihmisen koskaan tehneen mitään niin heltymättömästi ja itseään säästämättömästi kuin nämä sinitiaiset. Olen laskenut, että ne käyvät pesällä 2–3 minuutin välein, tulevat sinne ruokaa nokassaan, viipyvät alle 20 sekuntia ja poistuvat kakkanokare nokanpäässä killittäen. Varhaisesta aamusta pimeän tuloon, jatkuvaa, keskeytymätöntä ravaamista, laita ruokaa, hoida kakkapyykki, laita ruokaa, hoida kakkapyykki, ei taukoa, ei lepohetkeä.

Sitten yhtenä päivänä näin sinitiaiskoiraan istuvan puhelinlangalla parin metrin päässä kolosta. Pesässä oli hiljaista, joten jäin tarkkailemaan. Lintu oli huonovointisen näköinen, sen silmät painuivat kiinni ja pää alaspäin, se horjahteli vuoroin tuolle ja vuoroin toiselle puolen ja joutui korjaamaan asentoaan nostamalla siipiään. Pelkäsin, että se oli sairastunut tai syönyt jotain myrkyllistä – ja miksi pesässä oli hiljaista? Koiras kyykisteli ja keikahteli langalla ja lensi välillä alas maahan, mihin se jäi kyyrystelemään, mutta lennähti taas hieman vaivalloisesti takaisin langalle. Koiraan käytös oli outoa.

Tapaus kuitenkin loppui siihen, kun naaras pyrähti paikalle, istui langalle koiraan viereen, mulkaisi puolisoaan ja lennähti pesäkoloon. Yhtäkkiä piipitys palasi riemukkaana ja koiras lensi alistuneen näköisesti pois. Minäkin ymmärsin, mistä oli kysymys. Siinä oli väsynyt isä.

Jani Kaaro

Tiedetoimittaja Jani Kaaro tarkkailee maaseutuluontoa työhuoneeltaan käsin Lohjan Virkkalassa.

Lauri Haapanen, Sini Harkki, Jani Kaaro

  • 9.9.2009