eroja eurovaaliohjelmissa?

EU-vaaleissa vakiintuneiden parlamenttiryhmien yleiseurooppalainen kampanjointi vasta odottaa tuloaan.

EU-vaaleissa vakiintuneiden parlamenttiryhmien yleiseurooppalainen kampanjointi vasta odottaa tuloaan. Toistaiseksi vain vihreillä on koko EU:n laajuinen vaaliohjelma ”Ajattele ja valitse”. Vihreät ajavat vaihtoehtoisia energiamuotoja, Kioton päästösopimuksen laajamittaista hyväksymistä, luomutuotantoa, geenimanipuloidun maatalouden vastustamista ja Tobinin veron käyttöönottamista.

Muiden puolueiden tavoin vihreät vaativat avoimuutta EU:n päätöksentekoon, saasteiden vastustamista ja ekologisuutta. Lähes kaikkia puolueita yhdistäviä teemoja ovat myös pohjoisten alueiden tuki, suomalaisen maatalouden erityisaseman turvaaminen ja Itämeren suojelu.

Euroopan parlamentin suurimpaan ryhmittymään, konservatiiveihin (PPE-DE), kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit. Kokoomus puolustaa vaaliretoriikassaan kansallista hyvinvointivaltiota, kieltä ja kulttuuria, mutta ajaa samalla palveluiden vapaata liikkumista ja sisämarkkinoiden vapautta. Kokoomuksen ohjelma ”Jotta Suomella menisi paremmin” perää suomalaisten yritysten pärjäämistä kansainvälisessä talouskilpailussa. Kokoomus nostaa pöydälle turvallisuuspolitiikan ja on valmis kaventamaan yksilön perusoikeuksia antamalla unionille oikeuden ”jäädyttää sellaisten kansalaisten varat, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin”.

Kristillisdemokraattien ohjelma ”Näkemyksiä EU:n kehittämisestä” perustuu EU:n päätöksenteon läheisyysperiaatteelle, jäsenmaiden tasavertaisuudelle, liittovaltion vastustamiselle ja reiluudelle.

Reilu meininki jatkuu populistisessa oikeistossa. Perussuomalaisten vaaliteema on naiivin tehokas, he ”puolustavat Suomen kansaa”. Perussuomalaiset, eurokieliseltä nimeltään True Finns, ajaa kansanäänestystä perustuslaista, pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sotilaallista liittoutumattomuutta.

Keskustan ”Eurooppa-kannanotto” kuulostaa objektiiviselta harkinnalta, ja siksi se jää. Keskusta panostaa tehostamispuheeseen ja ohjelman pituuteen, mutta jättää sisältökysymykset auki. Keskustan mukaan kansanäänestys perustuslaillisesta sopimuksesta on mahdollista, määräenemmistöpäätöksiä on tuettava EU:n päätöksenteon nopeuttamiseksi ja aktiivisia on oltava.

Keskustan lisäksi EU-parlamentin liberaaleihin (eldr) kuuluu ruotsalainen kansanpuolue. Rkp:n toteamus, että ”Eurooppa koskee sinua” on ymmärrettävissä pelkästään ympäripyöreästi, mikä koskee myös Rkp:n avoimuutta ja avoimia markkinoita käsittelevää ohjelmaa.

Vasemmistopuolueet vetoavat yleisellä tasolla vahvaan eurooppalaiseen identiteettiin, mutta sanoutuvat irti EU:sta liittovaltiona. Markkinakriittisen vasemmiston näyttää olevan vaikea päättää, onko sen kannalta paras strategia markkinavoimien ylivallan vastustamiseen satsaaminen ylikansallisen vai kansallisen poliittisen vastavoiman rakentamiseen. Euroopan sosialistiryhmään (PSE) suomalaisista puolueista kuuluu vain Sdp.

Demarit haluaisivat johdattaa meidät ”Ihmisten Eurooppaan”, millä pyritään erottautumaan ainakin retoriikan tasolla talouden kysymysten ylivallasta. Demarit ajavat Euroopan-laajuisia työelämän vähimmäistasoja ja julkisia palveluja, työeläketurvan suomalaisia erioikeuksia ja siirtymäaikoja markkinoiden vapauttamisessa.

Vasemmistoliiton ryhmittymä on Euroopan yhtynyt vasemmisto (GUE/NGL). Vasurit puhuvat ”Meidän Euroopasta”, joka tarkoittaa eitä verokilpailulle ja sotilaalliselle voimankäytölle ja kyllää minimityöehdoille, kansanäänestykselle ja Tobinin verolle.

Suomen kommunistinen puolueen sloganista kaikuvat myös Attacin painotukset: ”Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen!” Vaalijulistuksessa vaaditaan Tobinin veroa ja kansanäänestystä perustuslaista, liittoutumattomuutta ja pääoman liikkumisen rajoituksia.

Eurovaalit pidetään 13. kesäkuuta. Puolueiden vaaliohjelmat löytyvät puolueiden omilta nettisivuilta.

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu