rahan voima | tavaroiden valtakunta

rahan voima | tavaroiden valtakunta

EU:n perustuslakiehdotus on perustuslaiksi kummajainen. Jos espressokeittimet, autonrenkaat ja tietokoneohjelmat joskus päättäisivät perustaa valtion, niiden peruskirja näyttäisi varmaan juuri tältä.

Henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen arvostetaan yhtä tärkeäksi kuin vanhoista perustuslaeista tuttu kansalaisten yhdenvertaisuus. Mikäli päätöksenteon avoimuuden, kansalaisten osallistumisen ja tasa-arvon käytäntöjen pohdintaan käytettäisiin yhtä paljon vaivaa kuin kauppapolitiikkaan, eurooppalaisella demokratialla olisi jotain toivoakin.

Tulevassa Euroopassa on kuitenkin tärkeämpää se, että italialaiset espressokeittimet pääsevät esteettä Suomeen, kuin että suomalaisilla ja italialaisilla on mahdollisuus päättää esimerkiksi omista julkisista palveluistaan.

Valta näyttää ilmestyvän tyhjästä: se ei kuulu kenellekään, vaan europarlamentti edustaa kansalaisia. Ilmaus ”valta kuuluu kansalle” voidaan ymmärtää aikansa eläneeksi nationalistiseksi metafysiikaksi, mutta olisi ollut toivottavaa, että perustuslailla luodaan poliittinen yhteisö eikä sosiaalisen markkinatalouteen perustuvaa vaihtoarvojen yhteisöä.

Niin tavaroilla, palveluilla, pääomilla kuin työvoimallakin on hinta, ja perustuslakiluonnos tähtää niiden markkinaehtoiseen hinnanmuodostukseen. Näin resurssit sijoittuvat parhaalla mahdollisella eli tuottavimmalla tavalla parhaassa mahdollisessa Euroopassa, jossa yhteisön perustana oleva idea on hintateoria eikä demokratia.

EU:n perustuslaki tietäisi toteutuessaan toimivallan siirtoa entistä enemmän Brysseliin. Jos perustuslaki tulee voimaan, sen muotoilut tekevät kulttuuri-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista kauppatavaraa ja kauppapolitiikan osia, ja kauppapolitiikasta voi päättää vain EU.

Julkisia palveluja ei tarkasteltaisi käyttäjän hyvinvoinnin ja palvelujen tasavertaisen saatavuuden, vaan markkinoiden ja vapaan kilpailun näkökulmasta. Sen lisäksi luonnoksessa vaivihkaa todetaan, että jäseniltä edellytetään puolustuskyvyn kehittämistä, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella.

Kesäkuussa valittavilla mepeillä olisi syytä olla jonkinlainen käsitys siitä, mikä valtioiden, federaatioiden tai kuntien olemassaolon tarkoitus on. Ovatko ne vain pelkkiä minarkistisia elimiä, jotka takaavat jonkunlaisen ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden ja keskittyvät markkinoiden toiminnan turvaamiseen, vai olisiko pohjoismainen vahva valtio syytä säilyttää?

Kesäkuussa valittavilla mepeillä olisi syytä olla jonkinlainen käsitys siitä, mikä valtioiden, federaatioiden tai kuntien olemassaolon tarkoitus on.

Gerry B. Ilvesheimo, gerry.b.ilvesheimo@helsinki.fi

Kommentoi Facebookissa
Lasten Festarit 2018
Korppiradio