kuinka helsingin metsiä hoidetaan

Kuinka moni on kurkistanut oksien raosta lahonneeseen runkoon ja kuunnellut korvat höröllään linnunlaulua?

Helsingin kaupunki haluaa pitää hyvää huolta metsistään ja viheralueistaan. Metsien ja muiden luonnonalueiden hoito perustuu alueellisiin luonnonhoitosuunnitelmiin, jotka viherosasto laatii asukkaita sekä muita sidosryhmiä kuunnellen. Hoitotyöt tehdään pääosin kaupungin vakinaista henkilökuntaa käyttäen, mutta joskus turvaudutaan myös aliurakoitsijoihin. Työssä huomioidaan luonnon monimuotoisuus, haittaa aiheuttamatta. Helsingin kaupungin metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten, eikä niille ole asetettu puuntuotannollisia tavoitteita.

Myös kaupunkilaiset tarvitsevat vihreää elinympäristöönsä. On mukava ulkoilla hyvin hoidetulla viheralueella. Mutta kuinka moni on kurkistanut oksien raosta lahonneeseen runkoon ja kuunnellut korvat höröllään linnunlaulua? Metsä on täynnä elämää. Se kätkee sisäänsä paljon sellaista, jota emme näe ellemme oikein tarkkaan katso. Tuskin olemme valmiita luopumaan viserryksestä ja monipuolisesta eliölajistosta ulkoilureittien kunnossapidon nimissä. Myös mitä iljettävimmät madot ovat tärkeä osa luonnon kokonaisuutta.

Kuitenkin metsäpinta-ala pienenee koko ajan ja lajeja katoaa. Urakoitsijat tekevät työnsä ja siivoavat metsiä tehokkaasti käskyjen mukaan. Myrskyn jäljet korjataan nopeasti, ja kaatuneet puut kuljetetaan pois, jotta alueet olisivat kunnossa ulkoilijoiden saapuessa. Kaksi peräkkäistä erittäin kuivaa kesää ovat koetelleet metsiä. Pitkät sateettomat jaksot ovat koituneet monien kasvien kohtaloksi. Biologien ja metsänhoitajien ajatukset eivät ole aivan osuneet yhteen. Kuolleet puut haettiin metsistä pois, ja monet madot ja kovakuoriaiset jäivät ilman kotia. Lahopuun niukkuus on merkittävä syy metsälajien vähenemiseen.

Itä-Helsingissä tilanne on uhkaava. Kaupunkisuunnittelussa ei ole otettu tarpeeksi huomioon viheralueiden tärkeyttä. Pahimmassa tapauksessa kaupunkikeskeisessä ajattelussa unohdetaan ekologisten yhteyksien säilyttäminen ja viheralueet pirstoutuvat pieniksi paloiksi. Monipuolinen lajisto tarvitsee kuitenkin ympärilleen monipuolisen ja yhtenäisen metsäalueen. Metsien säilyttäminen virkistyskäytössä tukee asukkaiden hyvinvointia, ja hallittu hoitamattomuus takaisi lajien säilymisen.

Tietoa ja taitoa löytyy. Paras asiantuntemus syntyy ryhmässä, jossa on useiden eri alojen asiantuntijoita. Valitettavan harvoin on vain aikaa kasata tällaisia ryhmiä ja kuunnella kaikkia osapuolia. Yleensä ei ole tarpeeksi aikaa perehtyä kunnolla asioihin, eikä tieto aina tavoita oikeita henkilöitä. Päätökset nuijitaan pöytään tehokkaasti nopealla vauhdilla, ja väliin on lähes mahdotonta ehtiä. Toimenpiteille ei anneta vaihtoehtoja.

Hallittu hoitamattomuus. Nämä sanat kuullaan niin ympäristöjärjestöiltä kuin päätöksen tekijöiltäkin. Nämä ovat avainsanat metsienhoidossa. Valitettavasti ne tarkoittavat eri asiaa eri ihmisten suussa.

Lotta Palomäki

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu