eu määritteli kurdit jälleen terroristeiksi

”EU myi kurdit tehdäkseen Turkin kanssa sopimuksen Kyproksesta”, monet kurdit sanovat katkerina.

”EU myi kurdit tehdäkseen Turkin kanssa sopimuksen Kyproksesta”, sanovat monet kurdit katkerina, kun EU:n terroristilistalle otettiin huhtikuussa mukaan kurdijärjestö Kongra Gel (Kansan kongressi). EU perustelee päätöstä sillä, että Kongra Gel on lakkautetun Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) seuraajajärjestö.

PKK kävi aseellista taistelua Turkin armeijaa vastaan vuoteen 1999 asti, jolloin sen johtaja Abdullah Öcalan vangittiin. Saman vuoden syksyllä Öcalan julisti Imralin vankilasaarelta käsin, että kurdien oikeuksia ajetaan jatkossa vain politiikan ja diplomatian keinoin, tavoitteena on kurdien oikeuksien toteutuminen demokraattisessa Turkissa.

”Koko kurdikansa on leimattu terroristeiksi. Toivon, että EU kertoisi meille, miten kurdien oikeuksia ajetaan Turkissa EU:n hyväksymällä tavalla, sillä kurdien ongelmat ovat ennallaan”, pyytää Suomessa vastikään vieraillut Kurdistanin kansalliskongressin (KNK) Pohjoismaiden edustaja Mahmut Colak. KNK on Brysselissä toimiva kurdijärjestöjen kattojärjestö, jonka toimintaa EU ei ole kieltänyt – ainakaan vielä.

Suomikin hyväksyi hiljaisesti Kongra Gelin laittamisen EU:n terroristilistalle. Koska päätöksenteon on oltava EU:ssa yksimielistä, yhdenkin jäsenmaan vastustava kanta olisi pitänyt Kongra Gelin poissa listalta.

Yli neljän vuoden ajan PKK:n jäsenet ja kannattajat ovat opetelleet politiikan ja diplomatian pelisääntöjä. Kurdin kielen ja kulttuurin oikeuksien lisäksi Kongra Gel kannattaa periaateohjelmassaan Turkin EU-jäsenyyttä. Järjestö pohtii globalisaation ongelmia ja kannattaa Kioton ilmastosopimusta.

Päätös aseellisen taistelun lopettamisesta hämmensi aikoinaan monia kurdeja, sillä Kurdistanissa ei ole kokemuksia päätöksenteosta muilla menetelmillä. Kurdit kuitenkin hyväksyivät linjan täydellisen muutoksen kunnioituksesta karismaattista johtajaansa Öcalania kohtaan.

Nyt monet ovat pettyneitä, sillä aselepo ja demokraattiset toimintatavat eivät ole parantaneet kurdien asemaa. Viranomaiset lakkauttivat Turkissa maan lakien mukaan perustetun Hadep-puolueen, ja Ranskassa suljettiin kurdien tv-asema Medya-TV. Kaiken huipuksi turkkilainen tuomioistuin päätti huhtikuussa pitää voimassa viiden kurdikansanedustajan saaman 15 vuoden vankeustuomion valtiollisen yhtenäisyyden vaarantamisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin piti kymmenen vuotta sitten vangittujen kansanedustajien tuomiota vääränä ja oli sen vuoksi palauttanut asian uuteen käsittelyyn.

Kristiina Koivunen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu