biitti vaihtuu suahilin alla

Tansanian musiikkielämää vuosikymmeniä hallinnut Länsi-Afrikasta maahan kulkeutunut musiikki on pikkuhiljaa väistymässä, ellei kokonaan häviämässä, uuden tieltä.

Tansanian musiikkielämää vuosikymmeniä hallinnut Länsi-Afrikasta maahan kulkeutunut musiikki on pikkuhiljaa väistymässä, ellei kokonaan häviämässä, uuden tieltä. Tässä ei vaihdeta vain muotokieltä vaan myös osittain etnisyyttä. Siinä missä merkittävä osa viime vuosikymmenien tähdistä ja huippumuusikoista oli kotoisin Zairesta, ovat uuden polven muusikot ja tuottajat tansanialaisia.

Zaire-jazzin korvaa hiphop.

Vanhan polven musiikin katoamista katukuvasta siivittää sekin, että toisin kuin meillä, hiphop ei Tansaniassa leimaudu nuorisomusiikiksi tai lökäpöksyiseksi kapinaksi ympäristön arvoja vastaan, vaan sitä kuuntelevat kaikenikäiset. Elämän yhteisöllisyys ajaa tälläkin saralla niche-markkinoinnin yli, ja räppiä kuuntelevat kaikki 8-vuotiaista kahdeksankymppisiin.

Tansaniassa sanat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kappaleen tai biitin ei tarvitse olla loistava ollakseen hitti, mutta hyväkään musiikki ei pärjää, jos sanoitus ei toimi. Ihmissuhteet ja kaikki niihin liittyvä kondomeista kateuteen ovat suosittu aihepiiri. Tärkeää on käsitellä asioita humoristisella otteella. Synkistely ei itäafrikkalaisessa kulttuurissa pure, eikä sillä pääse radioon. Myös poliittisten polemiikkien pukeminen musiikiksi on perinteisesti ollut riskialtista touhua.

Näin on käynyt myös hiphopissa, mutta asiantilaan voi tulla muutos yhteiskunnan yleisen avautumisen myötä. Sananvapaus aletaan vähitellen ottaa vakavasti jopa valtakoneistossa, mutta poliittisten biisien pääsy radioon takkuaa yhä.

Ja jos kappale ei soi radiossa, ei sitä kukaan ei osta. Tilanne on sama kuin länsimaisessa valtakulttuurissa. Kunnianhimoisten musiikkikapinallisten tilanne on Tansaniassa siinä mielessä heikompi kuin meillä, ettei maassa ole musiikillisia alakulttuureja ja skenejä.

Tansania on perinteisesti ollut yhden musatyylin maa, ja nytkin näyttää siltä, ettei vanhasta jää paljoa jäljelle. Nousussa olevat genret, kuten hiphop, r’n’b sekä kohtalaisen järkyttävä gospel-, hymni- ja Casio-pohjainen kwaya-musiikki, hautaavat vanhat tyylit syvälle Radio Tanzania Dar es Salaamin arkistoihin.

Mitä saundiin tulee, niin tansanialaiset

hiphopmusiikot käyttävät hanakammin oman alueensa perinnemusiikin elementtejä rakennuspalikkoina kuin esimerkiksi suomalaiset kollegansa, mikäli viime vuosina suosittua taipumusta sämplätä Finnhitsejä ei lasketa mukaan.

Pohjoisten kaupunkien posset, kuten arushalainen Xplastaz, saattavat käyttää maasai-laulajia, ja sansibarilaiset puolestaan kehittelevät omaa taarabista vaikutteita saanutta taaräppiään. Tämä muoti on kuitenkin hiljalleen väistymässä, ja tilalle pyrkii keskinopea raggan ja zouk-musan välimaastossa jylläävä tasabassaribiitti.

Yleisesti ottaen Tansaniassa ollaan paremmin perillä mustan musan kehityksestä maailmalla kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi Sean Paulin maailmanvalloituksen mahdollistanut diwali riddim -rytmi oli kova sana Itä-Afrikassa paljon ennen Pohjolaa.

Jotakuinkin kymmenvuotias Tansanian hiphopskene alkaa jo nyt synnyttää kansainvälisestikin menestyneitä artisteja, kuten naapurimaissa suurta suosiota nauttiva Mad Ice sekä Eurooppaakin kierrellyt Xplastaz.

Tansanialaisista hiphopartisteista kannattaa katsastaa Xplastaz, Dataz, Mad Ice, Zig Zag Crew & Man Dojo & Domokaya. Rough Guides on myös julkaissut kokoelman nimeltä The Rough Guide to African Rap. Cd:llä mukana Xplastazin kappale Msimu Kwa Msimu. Lisää afrikkalaisesta hiphopista nettisivuilla www.africanhiphop.com.

Arttu Tolonen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu