politiikka

Sairaassa maailmassa mielisairaus voi olla ihmisen epätoivoinen yritys paeta ympäristön sairautta.

mieletön maailma

Julma väkivalta, maaninen rahanahneus, kuluttava kiire, hillitön kuluttaminen, luonnon tuhoutuminen. Kaikki nämä valtaavat yhä enemmän alaa maailmassa. Löytyvätkö pahimmat hullut sittenkään mielisairaaloista? Tätä kysyy psykiatri ja entinen poliitikko Claes Andersson kirjassaan Hulluudestamme ja hulluudestanne.

”Kysymys on aiheellinen myös siksi, että mielisairaudet eivät välttämättä ole vain aivojen sairautta, vaikka niin nykyään laajalti uskotaan. Sairaassa maailmassa mielisairaus voi olla herkän ihmisen epätoivoinen yritys paeta ja puolustautua ympäristön sairautta vastaan.”

Hulluus onkin määritelty eri aikoina ja eri kulttuureissa eri tavoin. Ei ole olemassa juuri mitään sellaista inhimillistä käyttäytymistä, jota ei jossain kulttuurissa pidettäisi normaalina ja jossain toisessa poikkeavana. ”Näin on selvää, että meidän taloudellisten ja teknisten arvojen nimiin vannovassa yhteiskunnassamme pidetään kiireettömän ja vaatimattoman elämäntavan valinnutta ihmistä vähintäänkin omituisena.”

Mutta jos tarkastelee asioita filosofisemmin, henkistä itsenäisyyttä ja vapautta painottavasta näkökulmasta, asetelmat kääntyvät nopeasti ympäri. ”Esimerkiksi kiihtyvä ja lisääntyvä kuluttaminen ja se, että siitä on tehty miltei kansalaisvelvollisuus, lisää ihmisen riippuvuutta tavaroista. Ihmisten tarpeita pyritään lisäämään ja vahvistamaan vain sen vuoksi, että jotkut saisivat enemmän rahaa.”

Andersson myöntää itsekin olevansa riippuvainen esimerkiksi kännykästään. ”Kun tulin eduskuntaan, hankin kännykän vain siksi, että eduskunnassa se on välttämätön. Mutta nyt olen siitä henkisesti riippuvainen. Huomasin tämän, kun kännykkä kerran varastettiin, silloin tunsin oloni hyvin orvoksi ja yksinäiseksi.”

Miksi sitten ihmiset janoavat tavaroita ja vapaaehtoisesti ryhtyvät kulutusnarkomaaneiksi? ”Ihmisen sisimmässä piilee ammottava aukko, tyhjyys, joka uhkaa nielaista ihmisen, jollei hän sitä pyri jatkuvasti täyttämään. Ja tyhjyys merkitsee kuolemaa, joka on kaiken ahdistuksen ja pelon alkulähde, kuten esimerkiksi eksistenssifilosofi Martin Heidegger ajatteli.”

Modernilla teknologialla yritetään rakentaa läpitunkematon muuri itsen ja kuoleman väliin. ”Esimerkiksi monet kaahaavat huolettomina hienoilla autoillaan Länsiväylällä, koska he ilmeisesti kuvittelevat alitajuisesti voivansa ostaa uuden ruumiin, jos ajavat itsensä hengiltä. Ja varmaankin myös luontoa tuhotaan niin suruttomasti pitkälti sen vuoksi, että uskotaan kaikkivoivan teknologian mahtiin luoda uusi luonto.”

(Pekka Wahlstedt)

Claes Andersson: Hulluudestamme & hulluudestanne. Kirjapaja.

_______________

ei asevelvollisuudelle

Kolme nuorta totaalikieltäytyjää on käynnistänyt kampanjan yleisen asevelvollisuuden poistamiseksi. Uusi aamu -kampanja pyrkii toukokuussa saamaan ainakin 50 nuorta miestä kieltäytymään asevelvollisuudesta samanaikaisesti, jolloin miesten tuomitsemista vankeuteen jouduttaisiin harkitsemaan.

”30–40 miestä on ilmoittanut olevansa kiinnostuneita, mutta h-hetkeä lähestyttäessä määrä joko laskee tai nousee”, kampanjan aktiivi Janne Louhikari kertoo.

Kampanjasta on tiedotettu nuoria sodanvastaisissa mielenosoituksissa ja kuokkavierasjuhlissa. ”Kun ollaan kysytty, onko joku käynyt asepalveluksen tai mitä on mielessä, niin aika moni punnitsee sivarin ja totaalin välillä”, Louhikari sanoo.

Hän ei usko, että yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen vaikuttaisi merkittävästi asepalveluksen suosioon. ”Suomessa on paljon ihmisiä, joiden mielestä maata pitää puolustaa. Ne kokevat sen vahvana sydämen asiana.”

Totaalikieltäytyjien määrä on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt. Vuonna 2002 kaikkiaan 76 miestä tuomittiin vankeuteen kieltäydyttyään asepalveluksesta tai siviilipalveluksesta. Amnesty International pitää siviilipalveluksen asepalvelusta pidempää kestoa rangaistuksena, minkä vuoksi se tunnustaa osan totaalikieltäytyjistä mielipidevangeiksi.

(Sami Takala)

Uusi aamu -kampanjan joukkomainen aseistakieltäytyminen 15.5. Helsingissä Eduskuntatalon portailla. http://aktiivi.sange.fi/uusi-aamu

_______________

stop sopalle

Helsingin kaupunki juhlistaa leikkipuistojensa 90. toimintavuotta jättämällä tänä kesänä yli puolet puistoista ilman perinteistä puistoruokailua. Sosiaalivirasto ehdotti aluksi, että leikkipuistoruokailusta olisi luovuttu kokonaan ja kaikki leikkipuistot olisivat olleet suljettuna keskikesällä. Näin olisi säästetty lähes miljoona euroa. Lasten sopparuokailun puolittamisella säästetään nyt noin 400 000 euroa. Samaan aikaan kaupunki käyttää 1,5 miljoonaa euroa graffitien puhdistamiseen ja Stop töhryille -projektin vartiointitoimintaan.

Leikkipuistot, joissa ruokailu yhä järjestetään, löytyvät sosiaaliviraston nettisivuilta http://www.hel.fi/sosv.

_______________

Sami Takala, Pekka Wahlstedt

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu