voima puhuu | ryhtiä mediapolitiikkaan

voima puhuu | ryhtiä mediapolitiikkaan

Hallitusohjelmassa julistetaan juhlavasti seuraavaa: ”Kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan purkamalla sen esteitä.” Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaarissa maaliskuussa pohdittiin tämän ristiriidan ylittämistä.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela tarkasteli kansalaistoiminnan ja sosiaalisen pääoman suhdetta. Hänen mukaansa yhteiskunnan ”tukijärjestelmien vastuulla on kuitenkin se, ettei tueta jo vanhentuneiden toimintarakenteiden ylläpitämistä. Myös kansalaisjärjestöjen instituutioilla on taipumus puolustaa olemassa olevia rakenteita loppuun asti.”

Samassa tilaisuudessa OECD:n valmisteleva virkamies Joanne Caddy varoitti suomalaisia demokratiaharhan ylläpitämisestä. Hän peräsi todellista sitoutumista demokratiaohjelmiin.

Kansalaisyhteiskunta-, kuten myös kulttuuri- ja sivistystyö vaativat ennemminkin pitkäjänteistä ylläpitämistä ja todellisen pääoman kartuttamista kuin löysää puhetta dialogisuudesta, kuuntelemisesta ja sosiaalisesta pääomasta.

Keskustelu koskee myös mediapolitiikkaa. Esimerkiksi kulttuuri- ja mielipidelehtiä. Suomen kaltaisella pienellä kielialueella kulttuuripoliittisesti merkittävien lehtien tekeminen ei yleensä tuota voittoa. Lehdistön monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttäisi aktiivista mediapolitiikkaa.

Sanomalehdistöä tuetaan tänä vuonna 7,76 miljoonalla eurolla, parlamentaarista tukea jaetaan 5,8 miljoonaa euroa, yhteensä siis 13,6 miljoonaa euroa puoluepoliittisesti päätettyä tukea. Kulttuurilehtitukea jaetaan 0,76 miljoonaa euroa.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ei näy siis tukien suhteissa. Kulttuurilehtituki on pysynyt samalla tasolla lähes kymmenen vuotta. Ottaen huomioon inflaation kansalaisyhteiskunnan mediapoliittisti tukea on käytännössä heikennetty. Riippumattoman kulttuuri- ja mielipidelehdistön luulisi olevan etusijalla, jos tavoitellaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.

Kulttuurilehtitukilautakunnan puheenjohtaja Barbro Wigell-Ryynänen ei silti näe mitään syytä tuen nostamiselle. Tukipolitiikassa suositaan kertaluonteisia projekteja, jotka eivät mahdollista kulttuuripoliittisesti pitkäjänteistä toimintaa, mitä lehdentekeminen edellyttää.

Kirjoittaja on Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja & Kulttuuri-, mielipide- & tiedelehtien liitto Kultti ry:n toiminnanjohtaja.

Kimmo Jylhämö, kimmo.jylhamo@voima.fi

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu