Oksalla istuu lintu – pieni, mustavalkoinen ja tomera. Se pyrähtää välillä nappaamaan kärpäsen ja palaa takaisin tähystyspaikalleen. Mikä on tuo sieppari koivunoksalla?
Oksalla istuu lintu – pieni, mustavalkoinen ja tomera. Se pyrähtää välillä nappaamaan kärpäsen ja palaa takaisin tähystyspaikalleen. Mikä on tuo sieppari koivunoksalla? Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca), vanhalta nimeltään mustankirjava paarmalintu.
Kirjosieppokoiraat lurittelevat kauniita säkeitä houkutellakseen naaraan valtaamalleen pesäkololle tai pöntölle. Sävel voi muuttua, kun rouva on pyöräyttänyt munat ja asettunut hautomaan. Osa koiraista häipyy rouvansa näköpiiristä vikittelemään uutta naarasta. Kun toinen, ja joskus kolmaskin, naaras on pantu paksuksi, koiras palaa rouvansa luo ja auttaa poikasten hoidossa kuin kelpo perheenisä konsanaan. Kakkosvaimot jäävät yksinhuoltajiksi.
Vieraissa lentelevät koiraat saavat kuitenkin maistaa omaa lääkettään. Kun herra on poissa pöntöltä, voi rouvan suosion saavuttaa joku toinen. Viiden poikasen pesueessa voikin olla vähintään yksi poikanen, jonka biologinen isä on joku muu kuin sitä ruokkiva koiras.
Kirjosieppojen paluumuuton ajankohta on sidoksissa päivän pituuteen niiden talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa, ja ne palaavat Suomeen uskollisesti huhti-toukokuun vaihteessa. Ilmaston lämpeneminen ei ainakaan vielä ole vaikuttanut kirjosieppojen muuttoon. Lämpimämmät keväät kuitenkin aikaistavat Pohjolan hyönteisten vuosirytmiä. Kirjosiepot ovatkin viime vuosikymmeninä alkaneet munia aikaisemmin saadakseen poikaset kuoriutumaan sopivasti runsaiden hyttysparvien keskelle. Hitaammin muuttavat siepot eivät enää ehdi pesimään parhaaseen aikaan, ja mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu edelleen, ovat varhaisimmatkin siepot myöhässä jo saapuessaan.
Kirjosiepon & muiden kevään airueiden ilmaantumista on havainnoitu Luonto-Liiton kevätseurannassa jo vuodesta 1961. Osallistu sinäkin, voit voittaa kiikarit! www.luontoliitto.fi/kevatseuranta
Outi Ovaskainen
