työläiset demareita vastaan

Chilen keskusammattiliitto on noussut voimakkaasti vastustamaan hallitusta, vaikka maa on pitkästä aikaa saanut vasemmistolaisen presidentin.

Chilestä kuuluu kummia. Maan keskusammattiliitto CUT on noussut voimakkaasti vastustamaan hallitusta, vaikka maa on vihdoin saanut ensimmäisen vasemmistolaisen presidentin sitten Salvador Allenden.

Sosiaalidemokraatti Ricardo Lagos valittiin presidentiksi vuonna 2000, mutta sosiaalinen kurjuus on lisääntynyt entisestään. Vielä 90-luvun puolivälissä marxismin nimeen vannonut puolue on omaksunut uusliberaalin ideologian.

CUT päätti katkaista siteensä hallitukseen. Viime syksynä keskusammattiliitto järjesti yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa yleislakon ja vaati koulutuksen demokratisoimista, toimivaa julkista terveydenhoitoa ja perustuslain muutosta, jonka myötä pienilläkin puolueilla olisi mahdollisuus saada kansanedustajia.

Ay-aktiivin elämä ei ole Chilessä helppoa. Kun Aasian talouskriisi ravisteli avoimeksi riisuttua taloutta 2000-luvun alussa, tavarataloketju Almacenes de Paris päätti ryhtyä toimenpiteisiin. Yritys palkkasi 25 nuorta suostuttelemaan tavaratalojen henkilöstöä jättämään ammattiyhdistyksensä. ”Asioista on parempi sopia suoraan yrityksen kanssa”, oli nuorten sanoma.

Kun tavaratalon ammattiyhdistys piti tilanteesta kokouksen, johdolle uskolliset vartijat kuvasivat sen salaa videolle. Kaikki ay-toiminnan jatkamista kannattaneet erotettiin muutaman päivän päästä.

”Vartijat kävelyttivät heidät pitkän lenkin kautta johtajan huoneeseen, jotta kaikki näkisivät varoittavan esimerkin”, kertoo Marcos Canales, CUT:n työtaisteluosaston johtaja.

Tavarataloketjun ammattiyhdistys kuoli, ja palkat jäädytettiin kuudeksi vuodeksi. Tehtävään värvätyt 25 nuorta palkittiin yliopistostipendeillä.

Työviikko on Chilessä 48-tuntinen mutta valuu yleensä yli 50-tuntiseksi. Ylityöt on käytännössä pakko ottaa vastaan, vaikkei niistä saakaan kunnollista ylityökorvausta. Lagosin hallitus ajaa uutta työlakia, joka lyhentäisi työviikon 45 tuntiin ilman että palkka laskisi. Ehdotus kuulostaa hyvältä, mutta samalla päivittäinen maksimityöaika nousisi kahdeksasta tunnista 12:een.

Minimipalkka on Chilessä noin 150 euroa kuukaudessa, ja sillä ei perhettä elätetä. Uusi työaikalaki sallisi monen ottaa vastaan toisen työn. ”Kun tekee kahta työtä minimipalkalla, ei ole aikaa ay-toimintaan”, Marcos Canales sanoo.

Chileä kutsutaankin Etelä-Amerikan ”yhdysvaltalaisimmaksi” maaksi. ”Pinochetin kaatanut sukupolvi on menetetty sukupolvi. He pettyivät muutokseen tai paremminkin muutoksen olemattomuuteen, ja nyt he ovat passivoituneet”, Canales harmittelee.

Kasvava tyytymättömyys on kuitenkin viime vuosina lisännyt CUT:n jäsenmäärää, ja järjestöön on liittynyt paljon nuoria, jotka ovat valmiit kiivaisiinkin työtaisteluihin. Toukokuussa CUT aikoo järjestää taas yleislakon. Tällä kertaa uutta työaikalakia vastaan.

Antti Kivimäki

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu